Entä jos vain pysähtyisin, vaihtaisin suuntaa ja hoippuisin jonnekin asuinalueen takana mustana odottavaan metsään? Painautuisin makuulle jonkin puun juurelle. Riisuisin kisanumeron ja muut maratonista kertovat asusteet ja illan pimetessä varastaisin talojen pyykkinaruilta uudet vaatteet.

Suustani pääsee vaikerrus.

Maraton on matka, jonka aikana voi elää keski-ikäisen naisen koko elämän. Sen aikana voi kaatua ja nousta, pettyä ja innostua, rikkoa ja hoivata, hylkiä ja haluta taas. Maaliin päässyt on kaikesta pahasta puhdistettu. Vai onko?

Kirsi Haapamatti (s. 1975) on Seinäjoella asuva vapaa kirjoittaja ja metsissä juoksentelija.