Miten munkit kohtasivat maailman? Oliko Valamo karjalaisten luostari itsenäisen Suomen kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä?
Venäjän vallankumouksen jälkeen Valamon väestönkoostumus muuttui ratkaisevasti. Munkit olivat lähes sataprosenttisesti venäläissyntyisiä, mutta luostarin muut asukkaat, harrastajat, työläiset, luostarisaarten siviiliväestö sekä pyhissäkävijät tulivat pääosin ortodoksisesta Karjalasta. Kilpeläisen uskontotieteellisessä tutkimuksessa käsitellään Valamon ja karjalaisen yhteiskunnan vuorovaikutusta laajan entisiltä Valamon asukkailta kootun haastatteluaineiston sekä suomalaisista ja venäläisistä arkistoista kerättyjen dokumenntien valossa.
Kilpeläisen väitöskirja on ensimmäinen suomalainen tieteellinen selvitys Laatokan Valamon elämästä, merkityksestä ja asemasta 1900-luvun alun yhteiskunnallisessa kehyksessä. Kilpeläinen selvittään niin ikään Valamon keskeisen aseman karjalaisten uskonnossa kautta vuosisatojen aina Valamon esikristillistä "karjalaisten velhojen" kulttipaikan menneisyyttä myöten. Valamoa on pidetty milloin "Bysantin säteenä Pohjolassa", milloin "karjalaisen uskonnon kotilietenä" tai "turmelevan venäläisvaikutuksen" kauhistuttavana pesäkkeenä. Ortodoksisen Karjalan väestölle Valamo on ollut kuitenkin osa uskonnollista, sosiaalista ja jopa taloudellista elämää. Kilpeläinen selvittää tutkimuksessaan, miten yli 300 luostarin työläisen ja jopa yli 20 000 vuosittaisen matkailijan vaikutus koettiin luostarin kilvoitteluelämään. Kirjassa käsitellään myös karjalaisten pyhissäkävijöiden uskonnollisia kokemuksia, "jiäksijöiden" - lupauksenantajien - sekä Venäjän ja Karjalan pakolaisten asemaa luostariyhteisössä. Samoin valotetaan naisten asemaa miesluostarin työntekijöinä, luostarin poikakodin kasvattien elämää munkiksi koulutettavina ja mm. puolustusvoimien läsnäoloa aikaisemmin vain luostarille kuuluvilla saarilla. Maailmansotien välinen aika oli suomalaisessa yhteiskunnassa monien aatteellisten ja sosiaalisten kuohuntojen aikaa. Kilpeläinen tarkastelee mm. 1930-luvun alun pulakauden, aatteellisen isänmaallisuuden, sosialismin ja Suomen ortodoksisen kirkon kansallistamisen vaikutusta Valamon luostariin.