FM Harri Kiiskinen hyödynsi kulttuurihistorian väitöskirjassaan paikkatietoanalyysia. Antiikin Rooman keramiikkakauppa osoittautui maantieteellisesti laajamittaisemmaksi kuin aiemmin on luultu. Väitöskirjaansa varten Kiiskinen on tutkinut keramiikan tuotantoa ja kaupankäyntiä roomalaisessa Etruriassa, nykyisen Keski-Italian alueella vuosien 50 eKr. ja 150 jKr. välisenä aikana. Tutkimus osoittaa roomalaisen keramiikan kaupan olleen maantieteellisesti laajamittaista ja monipuolista. Tutkimuksessa käytettiin aineistona yli 30 000 esineen keramiikkatietokantaa. Se tarjosi mahdollisuuden paikkatietojärjestelmien ja -analyysien käyttöön aineiston käsittelyssä.