KTL Leena Kerkelän kansantaloustieteen aineeseen kuuluva väitöskirja “Essays on Globalization – Policies in Trade, Development, Resources and Climate Change” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 27.3.2009. Työn otsikko suomeksi on ”Esseitä globalisaatiosta – kauppa- ja kehityspolitiikkaa, resurssien ja ilmastonmuutoksen hallintaa”. Väitöskirja muodostuu neljästä esseestä, joiden aiheita ovat kauppa- ja kehityspolitiikan koherenssi Mosambikissa, hintojen vapauttaminen Venäjän energiamarkkinoilla, kehitysmaiden etuudet EU:n sokerimarkkinoilla sekä hiilinielujen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kehityspolitiikassa kaupan vapauttaminen ja kehitysapu toimivat yhdessä Kauppaa tukeva kehitysapu on ollut keskeinen teema niin WTO:n, YK:n kuin Suomenkin kehitysmaalinjauksissa. Tässä tutkimuksessa on kartoitettu Mosambikin vaihtoehtoja kaupan vapauttamisessa niin monenkeskisesti kuin alueellisissa sopimuksissa. Vain yksipuolinen markkinoillepääsy Eurooppaan osoittautuu näissä vaihtoehdoissa hyödylliseksi. Kauppaa tukevalla kapasiteetin rakentamisella kehitysavun keinoin on sen sijaan merkittävää potentiaalia, mutta näissäkin vaihtoehdoissa tulee rakenteelliset tekijät eli tarjonnan kasvun mahdollisuus ottaa huomioon. Sokerin vienti EU:hun on esimerkki sidotusta avusta, sillä sekä viennin määrä että hinta ovat annettuja. Hintojen vapauttaminen Venäjän energiamarkkinoilla vapauttaa resursseja vientiin ja kansainväliseen talouteen Venäjän energiavarat ovat maan tärkein vientiartikkeli ja niiden runsaus on mahdollistanut alhaiset säädellyt hinnat kotimarkkinoilla. Tässä tutkimuksessa analysoidaan vuoden 2003 energiareformia, missä mm. sähkön ja kaasun hintoja korotettiin. Myöhemmät linjaukset ovat samansuuntaisia; vuoteen 2011 mennessä Venäjän hallitus pyrkii vapauttamaan sekä kaasun että sähkön kotimaisen hinnoittelun, mikä tukee viennin kasvua. Tutkimuksessa on arvioitu näiden tukien laajuutta kokonaistaloudellisessa kehikossa sekä analysoitu erikseen kaasun ja sähkön hinnankorotuksia. Energian verot ja tuet, mukaan lukien vientiverot, ovat Venäjän keino hallita osallistumistaan kansainvälisille markkinoille sekä taloudellisesti että poliittisesti. Kaikissa esseissä on sovellettu numeerista globaalia yleisen tasapainon mallia (GTAP). Väitöstilaisuus on 27.3.2009 Helsingin kauppakorkeakoulussa. Vastaväittäjänä toimii dosentti (HY), VTT tutkimusneuvonantaja Kari Alho (ETLA) ja kustoksena professori Pertti Haaparanta.