Kirja käy läpi prostituution historiaa Helsingissä eri aikakausina. Runsaat aikalaiskuvaukset ja tapausesimerkit kertovat ihmisistä paheksutun ja monimuotoisen ilmiön takana.

1700-luvun puolivälissä Viaporin linnoitustyömaa toi kaupunkiin runsaasti uusia asukkaita, ja suuri sotilasväestö kasvatti markkinoita prostituutiolle.

1800-luvun loppua kohden ilmiö eli eräänlaista kokoistuskauttaan. Helsinkiin muutti aina Tukholmasta saakka säätyläismiehiä palvelevia yläluokkaisia prostituoituja. Myös moni Helsinkiin saapunut, tavallisista maalaisoloista tullut nuori nainen ajautui elättämään itsensä seksin myynnillä.

Vaikka kaikkien sosiaaliryhmien miehet vierailivat prostituoitujen luona, yleisintä se oli ylemmissä luokissa ja erityisesti ylioppilaiden keskuudessa.

1900-luvulla sota-ajat lisäsivät prostituution tarjontaa, mutta vuosituhannen loppua kohti ilmiö alkoi jo kadota katukuvasta, kunnes Neuvostoliiton hajoaminen toi Helsingin kaduille prostituutioon uuden aallon.