Vuosi ei seuraa vuotta, tyhjä pöytä on tilattu

Mirkka Rekola (1931-2014) oli suomalaisen runouden uranuurtaja ja yksi tärkeimmistä sotienjälkeisistä modernisteistamme. Laaja tuotanto, joka sisältää runoteosten lisäksi esseitä ja maskuja, lyhyitä proosatekstejä, jatkui aina vuoteen 2011 asti, jolloin ilmestyi viimeinen runoteos Kuulen taas äänesi.

Katja Seutu paneutuu tutkimuksessaan Rekolan runouden keskeisiin sisältöihin eli sen ydinpoetiikkaan. Hän käsittelee Rekolan runoutta erityisesti tyhjyyden kokemusten näkökulmasta, johon myös teoksen nimi viittaa. Seutu osoittaa, miten Rekolan runoissa kuvataan olemista ja tajuntaa, joka irtautuu egokeskeisestä maailmankuvasta ja ajattelusta. Analyysinsa tukena Seutu käyttää Rekolan 1960-luvun alussa tekemiä muistikirjamerkintöjä. Tutkimuksessa käsitellään myös Rekolan aforistisia teoksia käsikirjoina, jotka kiinnittävät lukijan huomion runouden tärkeisiin sisältöihin.

Katja Seutu (s. 1973) on Helsingissä asuva kotimaisen kirjallisuuden dosentti, jonka erikoisalaa on suomalainen sotienjälkeinen modernismi.