Raportissa iäkkäät ihmiset kertovat omia kokemuksiaan siitä, miltä heistä puolisoina tai aikuisina lapsina on tuntunut, kun he ovat päätyneet vastaamaan läheisensä avustamisesta, hoidosta tai hoivasta. Jokaisen kohdalla tuen tarve, sen hakeminen, avun vastaanottaminen tai pahimmillaan sitä vaille jääminen on ollut monivaiheinen prosessi. Raportissa kerrotaan lisäksi siitä, millaista on omaisen hoitaminen ilman omaishoidon rahallista tukea ja vapaapäiviä. Vain pieni osa läheisensä auttajista on omaishoidon tuen sopimuksen piirissä. Sen ulkopuolella on paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka tekevät inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin arvokasta työtä. Heidän kokemuksistaan ja tarpeistaan on kuitenkin varsin vähän laadullista tietoa.