Hyttyset aiheuttavat kutiavia ihoreaktioita hyvin suurelle osalle niistä ihmisistä, jotka saavat toistuvasti pistoja. Nämä ilmenevät toisaalta nopeasti (5-15 minuutissa)piston jälkeen nokkospaukamina ja/tai usean tunnin kuluttua piston jälkeen papuloina. Nopeasti ilmenevä reaktio on ns. IgE-välitteinen I-tyypin välitön allerginen reaktio, kuten esim. siitepölyallergiassa. Reaktion aiheuttaa hyttysen syljen sisältämät valkuaisaineet, joille elimistö herkistyy. Viivästyneen reaktion syntymekanismi tunnetaan huonommin. Aikaisemmin ei ole ollut olemassa hyttyspistoallergian hoitoon tarkoitettua tutkitusti tehokasta hoitoa.
Työn tarkoituksena oli selvittää allergisissa sairauksissa yleisesti käytettävien antihistamiinien (setiritsiinin, ebastiinin ja loratadiinin) vaikutusta hyttyspistoallergian oireisiin (kutinaan) ja reaktion kokoon aikuisilla ja lapsilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää viivästyneen reaktion syntymekanismia ottamalla koepaloja eri ikäisistä pistopaukamista sekä tutkia yhden antihistamiinin (setiritsiini) vaikutusta viivästyneessä reaktiossa ilmeneviin tulehdussoluihin.
Hyttyspistoallergian hoidon osalta tutkimus osoitti, että setiritsiini ja ebastiini ovat tehokkaita aikuisilla ja loratadiini lapsilla. Viivästyneen reaktion tulehdussoluvaste koostui pääasiassa eosinofiilisistä valkosoluista ja lymfosyyteistä, joka viittaa että ainakin osittain mekanismi voi olla viivästynyt soluvälitteinen (ns. IV-tyypin) reaktio. Setiritsiinin vaikutuksen osalta tulehdussoluihin tulos oli päinvastainen kuin odotettiin tulehdussolujen määrä lisääntyi setiritsiinin vaikutuksesta. Tämä on ristiriitaista, koska kuitenkin setiritsiini vähentää kutinaa ja pienentää reaktion kokoa. Tämä vaatii jatkossa lisäselvittelyä esim. tutkimalla havaittujen solujen toiminnallisia muutoksia määrällisten muutosten lisäksi.
Työn ansiosta usea antihistamiini on virallisesti rekisteröity hyttyspistoallergian hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.