Värikäs kuvaus vapaakaupan ja kauppakamarin historiasta maailman myllerrysten keskellä sadan vuoden ajalta. Kirjan on kirjoittanut filosofian tohtori Karl-Erik Michelsen.
Vapaakauppa oli yksi keskeinen selittäjä sotaa edeltävien vuosikymmenien kehitykseen ja vaurastumiseen Suomessa. Sota sekoitti täydellisesti tämän kehityksen. Sahatavaran vienti länteen loppui, mikä puolestaan merkitsi länsimaisten tuotteiden tuonnin pysähtymistä. Itämeri, joka oli tarjonnut suomalaisille yhteyden Eurooppaan, muuttui sotatantereeksi, jota hallitsivat vihollisten sotalaivat ja sukellusveneet.
Maailmansotaa oli käyty kesän 1917 lopulla jo kolme vuotta. Sekasorron keskellä pieni ryhmä liike-elämän ja älymystön edustajia kehitteli aloitetta kauppakamarin perustamisesta Suomeen. Ajatus tuntui lähes mielikuvitukselliselta, sillä Suomessa tuskin oli edellytyksiä vapaalle ja säännöstelemättömälle kaupalle.
Toisen maailmansodan sotakorvaukset pysäyttivät viimeisenkin mahdollisuuden vapaakauppaan Suomessa. Metsäteollisuus yritti avata mahdollisimman nopeasti markkinoita länteen, mutta tuotannon käynnistäminen viipyi. Tehtaiden uudistusinvestoinnit olivat jääneet kymmenen vuotta ajasta jälkeen, minkä lisäksi työvoimaa ja raaka-aineita oli vaikea saada.