Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tarvitaan suunnitelmallisempaa työnohjausta

Väitös terveystieteiden alalta

Väittelijä: TtM Maj-Lis Kärkkäinen

Väitösaika ja -paikka: perjantaina 4.10.2013 klo 12, Canthia, luentosali L2, Kuopion kampus

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa toimiva henkilökunta pitää työnohjausta tarpeellisena, mutta sen toteutustavat ja taustateoriat vaihtelevat, osoitti terveystieteiden maisteri Maj-Lis Kärkkäisen väitöstutkimus.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito on pitkään ollut muutoksessa, joka on vaikuttanut niin potilashoitoon kuin erilaisiin henkilöstön tukimuotoihinkin. Psykiatrinen hoitotyö on henkilökohtaisesti ja ammatillisesti vaativaa ja kuormittavaa, ja siksi henkilöstöllä on mielenterveyslain ja -asetuksen mukaan oikeus työnohjaukseen. Lainsäädäntö ei kuitenkaan määrittele tarkemmin, mitä työnohjauksella tarkoitetaan tai millainen työnohjaajan tulisi olla.

Terveystieteiden maisteri Maj-Lis Kärkkäinen tutki väitöskirjassaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tapahtuvaa työnohjausta eri ammattiryhmien näkökulmaa hyödyntäen tarkoituksena ymmärtää työnohjauksen ilmiötä ja kehittää sitä. Kärkkäisen tutkimus perustuu ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui kaikkiaan 27 henkilöä. Haastattelut tehtiin seitsemässä ryhmässä. Kolme ryhmää muodostui hoito-osastojen ja poliklinikoiden hoitohenkilökunnasta, ruotsinkielisten potilaiden hoito-osastojen tai poliklinikoiden henkilökunnasta sekä maahanmuuttajien tai ulkomaalaisten potilaiden hoito-osastojen henkilökunnasta. Omissa ryhmissään haastateltiin työnohjaukseen osallistuvia erityistyöntekijöitä, osastonsa työnohjauksen suunnittelevia ja mahdollisesti siihen myös itse osallistuvia osastonlääkäreitä ja osastonhoitajia, työnohjausta koskevat muodolliset päätökset tekeviä ylilääkäreitä ja ylihoitajia sekä organisaatioissa toimivia työnohjaajia.

Kaikki tutkimukseen osallistujat siis joko saivat työnohjausta, suunnittelivat tai päättivät sen hankinnasta tai antoivat itse työnohjausta.

Aineisto analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä. Tulosten perusteella psykiatrisen hoitosuhteen työnohjaus on monimuotoista niin taustateorioiltaan kuin toimintatavoiltaankin. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa käytetään työnohjauksesta sellaisia käsitteitä, joita kirjallisuus ei tunne, esimerkiksi käsitettä työryhmän työnohjaus.

Osallistujilla oli työnohjauksesta paljon hyviä kokemuksia ja sen koettiin tukevan niin ammattitaitoa kuin työssä jaksamistakin. Osallistujat totesivat työnohjauksen vaikuttavan merkittävästi potilastyön laatuun tukemalla hyvien toimintatapojen löytämistä ja toteuttamista. Toisaalta erityisesti case-tyyppisiin työnohjauksiin liittyi myös huonoja kokemuksia. Huonot kokemukset voivat osittain johtua ylimitoitetuista odotuksista, joita harvajaksoiselle ohjaukselle asetetaan. Henkilökunnan tosiasialliset osallistumismahdollisuudet työnohjaukseen eivät ole tällä hetkellä välttämättä kovin hyvät. Kokonaan työnohjauksen ulkopuolelle saattavat jäädä yötyöntekijät ja usein myös erikoislääkärit.

Kärkkäisen mukaan toimiva työnohjauksen järjestelmä edellyttää suunnitelmaa ja arviota siitä, keitä työnohjaus organisaatiossa koskee. Työnohjauksen kehittäminen tarvetta vastaavaksi edellyttää koulutettuja työnohjaajia ja pysyvää rahoitusta. Organisaation esimiesten tulee ymmärtää työnohjauksen merkitys niin heidän oman työnsä tukijana kuin työntekijöiden työn laadunvarmentajana.

Maj-Lis Kärkkäisen terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Työnohjaus psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Laadullinen haastattelututkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Arja isola Oulun yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Päivi Kankkunen Itä-Suomen yliopistosta.

Maj-Lis Kärkkäinen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on työskennellyt pitkään työnohjaajana ja työskentelee tällä hetkellä itsenäisenä yrittäjänä omassa yrityksessä.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat.