Kirjassa kuvataan niitä entisessä Ruskealan pitäjässä satakunta vuotta sitten eläneitä ihmisiä, jotka saivat rahan liikkeelle eli käsityön ja kaupan alan isoja ja pieniä yrittäjiä. Heidän toimensa kumpusivat perinteisestä maataloudesta ja nousevasta teollisuudesta, joita tässä yhteydessä oli tyydyttävä vain taustoittamaan keskittymällä talouselämän kiehtoviin kiemuroihin.

Jo toista sataa vuotta sitten autonomisen Suomen Suuriruhtinaskunnan (1812-1917) aikaan oli olemassa yksityisyritteliäisyyttä, osuus- ja pankkitoimintaa. Millaista olikaan arjen askarrus Ruskealassa silloin, kun nykyaikaan edes lähimain verrattavaa liike-elämää ei vielä ollut olemassa. Ei ollut kauppahalleja, supermarketteja eikä ostos- keskuksia ravintoloineen ja baareineen.

Ostosmatka kylän lähikauppaan oli valtava sosiaalinen tapahtuma. Siellä haluttiin tavata ja myös tavattiin naapureita, ystäviä, kylänmiehiä ja -naisia, kuultiin viimeisimmät paikkakunnan juorut ja valtakunnan vaiheet. Siinä kuin sivumennen tuli tehtyä ne ostoksetkin. Silloinen yhteiskunta pyrki ehkä tiedostamattaan rakentumaan tälle ihmis- läheisyydelle säilyttämällä pienyrittäjien markkinapaikat.

Maaseudulla yli sata vuotta sitten kaupalliset toiminnot olivat useimmiten "perheyrityksiä" kotona tai liiketiloissa. Mistä pitäjän myllyt, sahat, kaupat ja verstaat saivat pääomaa toimintaansa? Siihen vastataan kuvaamalla paikallisen elinkeinoelämän infrastruktuuria, materiaalitoimintoja ja rahaliikennettä.

Kirjaan pätee aiempien tutkimuksien toive, että se palvelisi niitä nykyisiä sukupolvia, joiden edeltäjiltä jäi tahtoen tai tahtomattaan, tietäen tai tietämättään kertomatta jälkeläisilleen, millaista oli heidän omana aikanaan kokea niin pyhän kuin arjen elämän rikkautta.

Kirjassa on Ruskealan talouselämän piiriin kuuluneiden isoja taikka pieniä rahoja liikutelleiden 600 henkilön tietoja.

Kirjassa on 170 tekstisivua ja 16 kuvasivua (33 valokuvaa).