Kari Enqvist syntyi Lahdessa 16. helmikuuta 1954. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa hän väitteli tohtoriksi hiukkasfysiikasta keväällä 1983. Tällä hetkellä hän on kosmologian professori Helsingin yliopistossa. Hänen kansainvälinen tutkimusyhteistyönsä on laajaa, ja hänen artikkeleihinsa on viitattu lukuisissa tutkimuksissa. Kari Enqvist toimi tutkijana CERNissä 1984-86, Wisconsinissa Madisonin yliopistossa 1986-87 ja Kööpenhaminassa apulaisprofessorina 1990-94. Skeptikkoyhdistyksen Skepsiksen varapuheenjohtajana Enqvist oli vuosina 1996-98, tähtitieteellisen seuran URSAn hallituksen jäsen vuosina 1999-2000, sekä Euroopan avaruusjärjestön ESAn Fundamental Physics Advisory Boardin jäsen 2001-2003. Hän on Suomen Tiedeakatemian ja Suomalaisen Tiedeseuran jäsen. Enqvistillä on merkittävä rooli kahdessa tieteen suurhankkeessa, CERNin LHC-kokeessa ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Planck-satelliittihankkeessa. Hänen tutkimusalansa sijoittuu hiukkasfysiikan ja kosmologian välimaastoon. Enqvist on aivan tieteen eturintamassa molemmilla aloilla. Hankkeiden voimakas tieteellinen hyödyntämisvaihe käynnistyy lähivuosina ja tieteellisten läpimurtojen todennäköisyys on huomattava. Enqvist kuuluu alansa kärkinimien joukkoon maailmassa. Akatemiaprofessuuri tuo Enqvistille mahdollisuuden panostaa tieteelliseen työhön suurhankkeiden aktiivisimmassa vaiheessa samalla kun se takaa suomalaisen tiedeyhteisön näkyvyyden hankkeissa, joihin Suomi on panostanut useita kymmeniä miljoonia euroja järjestöjen jäsenmaksujen ja hankkeiden teollisuusosallistumisten kautta. Enqvist toimii alalla, jonka tulokset popularisoituina kiinnostavat kaikkia. Enqvistin jo tähänastinen panos tieteen yleistajuistamiseen on johtanut tiedekirjallisuuden kysynnän kasvuun.