"Tämä on törkeää", jyrisi Paavo Lipponen... Miksi Presidentti Tarja Halonen joi väärän maljan Kesärannassa... Eero Heinäluoma ei tykännyt Demarin etusivun kuvavalinnasta... Akavan puheenjohtaja Voitto Ranne oli joulupukkina SAK:n juhlassa... OAJ:n Pentti Jänkälän solmio ei riittänyt professori Mikko Viitasalon voittamiseen Akavan puheenjohtajakisassa... SAK:n puheenjohtaja Pekka Oivio nimitti nuorta eteenpäin pyrkivää Lauri Ihalaista Iha-ha-ha-laiseksi...Muun muassa nämä tarinat kerrotaan päätoimittaja Kari Arolan omaelämänkerrallisessa kirjassa "herraduunari". Arola on ollut näköalapaikoilla mm. SDP:n Demarin ja SAK:n lehden Palkkatyöläisen päätoimittajana sekä Akavan teidotuspäällikkönä ja järjestön lehden päätoimittajana. Toimittajan alkuvuosiin kuuluivat myös mm. Savon Sanomat, Turun Sanomat ja Ylen Itä-Suomen aluetoimitukset Kuopiossa ja Joensuussa.Arola kertoo, millaisen vastaanoton sai Washingtonissa sähköasentaja Lech Walesa Berliinin muurin murtuessa. Ja miltä tuntui ajaa Moskovassa korkeiden neuvostotovereiden kanssa etuoikeutettujen kaistaa.Kirjan mukana lukijat pääsevät syömään herrojen kanssa samoihin pöytiin, joissa Savon Arola tunsi itsensä "väljvouhkaksi".Arola kertoo tapaamisistaan Tampereella kansakunnan kriisiterapeutin, kirjailija Väinö Linnan, ja nuoruutensa naapurin pojan Juicen kanssa. Hän käy synnyinseuduillaan Kaavilla, kouluaikojensa Juankoskella sekä opiskelukaupungissaan Turussa, jossa yliopisto politisoitui 1960-luvun lopulla ja Ylioppilaslehti poltettiin torilla. Opintojaan aloitteleva Sauli Niinistö hukkuu ylioppilaiden harmaaseen massaan ja Ilkka Kanerva aloittaa näyttävästi nousunsa kansakuntien tietoisuuteen.Kirja on kulissimiehen hersyvän terävä, kepeä ja väliin vakava kuvaus vallasta. Se on kirjoittajan matka sotien jälkeisestä lapsuudesta seniori-ikään, omiin elämän kipupisteisiin ja iloihin.