18.5. Kulttuurierot tekevät tietotekniikan suunnittelusta entistä haastavampaa Väitös tietojenkäsittelytieteen alalta 18.5.2011

Väittelijä FL Minna Kamppuri

Väitösaika ja -paikka 18.5.2011, 12.00, Temple of Challenge, Tiedepuisto

Ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus elää vahvaa murroskautta, joka edellyttää tieteenalalta uusiutumista ja valmistautumista uudenlaisten haasteiden kohtaamiseen. Yksi näistä haasteista on kulttuuri, jonka merkityksen huomioimista niin tietotekniikan suunnittelun tutkimuksessa kuin käytännön kehitystyössäkin korostetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Tietotekniikan yleistyminen ja kansainvälistyminen ovat johtaneet siihen, että tietotekniikan käyttäjien ja käyttötarkoitusten kirjo on suurempi kuin koskaan. Tietotekniikan kehityksen kansainvälistyessä tietotekniikan suunnittelijat suunnittelevat yhä useammin laitteita ja järjestelmiä sellaisille käyttäjille, joiden kulttuuritausta, arkielämä ja yhteiskunta jossa he elävät poikkeavat ratkaisevasti siitä, mihin suunnittelija on tottunut.

Käyttäjien ja suunnittelijoiden väliset kulttuurierot vaikuttavat suunnitteluprosessiin monilla eri tasoilla. Suunnittelijan täytyy ymmärtää mitä käyttäjät pitävät tärkeänä ja miksi he toimivat tietyillä tavoilla, mutta kulttuurierot johtavat helposti väärinymmärryksiin näissä tietotekniikan suunnittelun kannalta keskeisissä asioissa. Käyttäjätutkimuksen tekemiseen vaikuttavat puolestaan kulttuurisidonnaiset kommunikointitavat, yhteisen taustatiedon puute ja usein myös epävarmuus siitä, missä määrin käytettävät menetelmät soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin.

Tutkimuksessa kehitettiin kulttuurienväliseen suunnitteluun uudenlaista lähestymistapaa, joka on ottanut vaikutteita arvokeskeisestä suunnittelusta ja etnografisesta tutkimusperinteestä. Arvokeskeisessä suunnittelussa pyritään varmistamaan, että kehitettävällä tietotekniikalla on käyttäjien ja asiakkaiden näkökulmasta sellaista arvoa, että se ylittää tietotekniikan kehittämisestä aiheutuneet kustannukset ja sen käyttöön liittyvät haittapuolet.Etnografisen tutkimuksen keinoin suunnittelija voi puolestaan ymmärtää, kuinka paikalliset olosuhteet vaikuttavat tietotekniikkaa koskeviin asenteisiin ja sen käyttöön, ja millaisia käyttäjätutkimuksen menetelmiä kehitysprojektin aikana kannattaa käyttää.

Uuden lähestymistavan kehittämiseen liittyi läheisesti Tansaniassa tehty kenttätyö, jossa tutkittiin millaisia hyviä ja huonoja vaikutuksia paikalliset yliopisto-opiskelijat kokevat matkapuhelimilla olevan. Matkapuhelimen avulla opiskelijat pitävät yhteyttä perheenjäsenten, sukulaisten ja ystävien muodostamaan tukiverkkoon, joka tarjoaa opiskelijalle niin rahallista kuin henkistäkin turvaa. Lisäksi matkapuhelinta käytetään opiskelun tukena ja päivittäisen arkielämän hallintaan, ja käytön ohella matkapuhelimilla on myös status-arvoa. Toisaalta matkapuhelimien vuoksi sosiaalisen verkoston ongelmat ja vaatimukset saavuttavat opiskelijan silloinkin, kun he sitä vähiten toivoisivat, ja statuksen ylläpitäminen, kommunikoinnin helppous ja sosiaalisen verkoston odotukset yhteydenpidosta lisäävät joillakin opiskelijoilla paineita käyttää matkapuhelinta enemmän kuin mihin heillä olisi varaa.

Tansaniassa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että monet yhteiskunnan perusrakenteisiin ja paikalliseen kulttuuriin liittyvät seikat selittävät sekä tansanialaisten opiskelijoiden suhtautumista matkapuhelimiin että niiden käyttötapoja. Lisäksi matkapuhelimien omistamisessa ja käytössä on havaittavissa merkittäviä sukupuoleen, ikään ja asuinpaikkaan liittyviä eroja. Kenttätyöstä saadut käytännön kokemukset tukevat väitöskirjassa esitettyä ajatusta siitä, että kulttuurienvälisessä suunnittelussa varsinaista kehitysprojektia edeltävä, käyttäjien arvoja ja paikallisia olosuhteita tarkasteleva tutkimustyö on erityisen hyödyllistä kehitysprojektin sujuvuuden ja lopputuloksen kannalta.

FL Minna Kamppurin väitöskirja Theoretical and methodological challenges of cross-cultural interaction design (Kulttuurienvälisen suunnittelun teoreettiset ja metodologiset haasteet) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Gary Marsden Cape Townin yliopistosta ja kustoksena professori Markku Tukiainen Itä-Suomen yliopistosta