Sopimus on yhä tavallisempi väline sosiaaliturvaa järjestettäessä, niin myös vanhustenhuollossa.

Omaishoitosopimuksella kunta sitoutuu tukemaan kotihoivaa palveluin ja maksamaan hoivatyöstä palkkion, läheinen puolestaan sitoutuu hoitamaan vanhusta, vammaista tai sairasta tämän kotona. Tässä tutkimuksessa selvitetään, mitä sopimuksellisuus tarkoittaa omaishoitoperheille, millaisia oikeudellisia välineitä omaishoitoperheille on tarjolla ja miten vastuu ongelmista jakautuu kunnan, hoitajan ja hoidettavan kesken.

Mikä on omaishoitoperheen oikeusturva? Onko omaishoivasta sopiminen ylipäätään sopivaa? Tutkimuksessa ehdotetaan, miten omaishoitosopimuksia voisi kehittää edelleen ja miten ongelmiin voisi ennakolta varautua niin kodeissa kuin kunnissakin.