Matias Aleksanteri Castrén (1813-1852) tunnetaan uralilaisten kielten tutkimuksen, kansatieteen ja kenttätyömatkojen uranuurtajana. Matkoillaan hän keräsi aineistoa lukuisista kielistä ja kielten käyttäjistä.

Teos kertoo sarjakuvan keinoin vuosia kestäneistä tutkimusretkistä, joille antoivat leimansa vaiheikkaat matkat tiettömällä tundralla ja työskentely äärimmäisen vaativissa oloissa. Tutkijaa ajoivat eteenpäin vankkumaton kutsumus ja kuivattua poronlihaakin kuivempi huumori.