Suomi kylmän rauhan maailmassa on ensimmäinen kokonaisesitys Suomen ulkopolitiikasta neljältä vuosikymmeneltä (1955–1995). Taustana on kansainvälisen politiikan, asevarustelun ja ydinaseiden Suomelle luomat haasteet. Yöpakkaset ja noottikriisin synty seurauksineen saavat monitahoista valaistusta. Suomen puolueettomuuspolitiikan perusteita ja suomettumisilmiötä tarkastellaan laajasti ja kriittisesti. Samoin selvitellään, mitä Suomelle merkitsi supervallan naapuruus ja millaisen kuvan Suomi politiikallaan antoi itsestään. Teoksessa kartoitetaan myös perusteellisesti ETYK:in monivaiheinen historia sekä Suomen osallistuminen Euroopan yhdentymiskehitykseen EFTA:n, EEC:n ja ETA:n kautta lopulta EU-jäsenyyteen.
Teos päättyy kuvaukseen siitä, miten Mauno Koivisto johti ja muutti ulkopolitiikkaa pitkän Kekkosen kauden jälkeen ja miten Suomen turvallisuuspolitiikan uudet linjaukset Neuvostoliiton hajoamisvaiheessa tapahtuivat. Tarkastelun kohteena on myös poliittisen historian kirjoituksessa aikaisemmin pimentoon jäänyt eduskunnan rooli ulkopolitiikan valvojana.