Kalle on kasvamassa miehen ikään, täyden tuntirahan mieheksi. Nuori tukkilainen herättää jo mielenkiintoa naistenkin silmissä. Samaan aikaan isä on vajonnut yhä syvemmälle masennukseen, ja Kallesta on tullut perheen elättäjä. Vaikka Kalle tekee töitä hartiavoimin, ”kunnan elätit” saavat kyläläisiltä osakseen vain vihaa ja halveksuntaa. Pula-aika koettelee kylää, eikä sellaista miestä katsota hyvällä, joka ei tartu töihin vaikka ihan selvästi pystyisi.

Iijoki-sarjan neljännessä osassa Päätalon yhteiskunnallinen kuvaus kasvaa yhä vahvemmaksi. Pula-ajan sosiaalihuolto saa karua kritiikkiä, ja Päätalo esittää kepeän kerronnan lomassa vakavia kysymyksiä ihmisarvosta ja inhimillisestä kohtelusta.