Malmbergin näkökulma luontoon on useimmin eettinen. Hän pohtii ihmisen suhdetta muihin lajeihin ja toivoo kiihtyvän luontokadon viimein avaavan silmiämme sille, miten kaltoin kanssakulkijoitamme kohtelemme. Esseiden sävy ei kuitenkaan ole saarnaava, vaan tunnusteleva, ehdotteleva ja johdonmukaisuutta peräänkuuluttava.

Erityiskohtelun luonnonympäristöistä saa metsä, Suomessa kun ollaan. Metsässä Malmbergin rinnalla ja riveillä kulkee niin metsätalousväkeä ja suojelijoita kuin marjastajia, runoilijoita ja pari filosofiakin. Osa heistä nykyvaikuttajia, toiset tuttuja historiasta tai sarjakuvalehtien sivuilta.

Ja kun päästään viimeiseen esseeseen, ollaan ajauduttu Afrikan savanneille asti, sielläkin kirjailijoiden ja luonnon pariin.