Kirjassaan Pitkä riiputus Hirttiö jatkaa esikoisteoksestaan tutulla tyylillä. Hän tarjoaa lukijoilleen repullisen värikkäällä kielenkäytöllä maustettuja erätarinoita, jotka eivät aina pääty oletetulla tavalla.

Huumorilla höystettyjen tarinoiden joukkoon mahtuu myös vakavailmeisiä kertomuksia. Kirjan henkilöhahmoilla on pyynnin ohella aikaa pohdiskella maailman menoa, oli sitten kyse tehometsänhoidosta, eräturismista tai vanhustenhuollosta. Heille metsä on se paikka, jossa mieli lepää ja ajatukset lähtevät lentoon. Jos pyyntikuume saa ylivallan tai tilanne muuten niin vaatii, ei näiden kekseliäiden erämiesten toiminta kuitenkaan aina kestä päivänvaloa.