Järjestäytyneen väkivallan uudet ilmenemismuodot ovat hämmentäneet sodan tutkijoita. Nopean globalisaatiokehityksen myötä on syntynyt konflikteja, joiden ymmärtäminen "vanhojen sääntöjen" mukaan on mahdotonta. Sotien tarkoitus ei ole enää vastapuolen joukkojen ja materiaalin täydellinen tuhoaminen vaan tiettyjen etnisten ja kulttuuristen valta-asemien lujittaminen ja taloudellisten etujen maksimointi.
Mary Kaldor analysoi muun muassa Bosnia-Herzegovinan sodan kautta voimistuvan identiteettipolitiikan vaikutuksia sekä sotatalouden ja rikollisuuden monitasoisten verkostojen rakenteita. Yhteisöjen sisäiset ja ulkoiset, julkiset ja yksityiset, paikalliset ja globaalit rajat ovat katoamassa. Konfliktien ehkäisemiseen ja ratkomiseen Kaldor ehdottaa kosmopoliittista lähestymistapaa. Ylikansallisen lainvalvonnan ja kansalaisyhteiskunnan "sivistyksen saarekkeiden" välisellä vuoropuhelulla on keskeinen rooli väkivallan ehkäisemisessä ja hallinnassa.

Kirjoittaja työskentelee London School of Economics and Political Science –oppilaitoksessa ja on maailmanlaajuisesti tunnettu tutkija.