Lasten lihavuuden hoitoon tarvitaan tehokkaampia ohjelmia

Väitös kliinisen ravitsemustieteen alalta

Väittelijä MMM, ravitsemusterapeutti Marja Kalavainen

Väitösaika ja -paikka: lauantai 1.10 klo 12.00, auditorio 2, opetusrakennus, Kuopion yliopistollinen sairaala

Tuoreessa väitöstutkimuksessa intensiiviseen perhekeskeiseen painonhallinnan ryhmäohjelmaan osallistuneet ylipainoiset kouluikäiset lapset hoikentuivat enemmän kuin tavanomaiseen yksilöohjaukseen osallistuneet lapset. Pitkäaikaisessa vaikuttavuudessa hoito-ohjelmien välillä ei ollut eroja.

MMM, ravitsemusterapeutti Marja Kalavaisen väitöstutkimuksessa verrattiin kahden lasten lihavuuden hoito-ohjelman, tiiviin ryhmähoidon ja tavanomaisen hoidon, vaikuttavuutta ylipainoisten kouluikäisten lasten painoon.

Tutkimuksessa satunnaistettiin 70 iältään 7–9-vuotiasta ylipainoista lasta ryhmähoitoon tai tavanomaiseen hoitoon. Käyttäytymisterapiaa soveltavassa ryhmähoidossa järjestettiin lapsille ja vanhemmille kaikkiaan 15 tapaamiskertaa. Tavanomaisessa yksilöhoidossa lapsi tapasi kouluterveydenhoitajan kahdesti puolen vuoden aikana.

Lasten painot ja pituudet mitattiin lähtötilanteessa, kuuden kuukauden hoito-ohjelmien jälkeen sekä kaksi- ja kolmevuotisseurannassa. Lasten pituuspaino oli tutkimuksen alkaessa 115–182 prosenttia. Pituuspaino tarkoittaa painoa suhteessa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainoon.

Lähtötilanteessa tutkimuslapsilla oli normaalipainoisiin verrokkilapsiin verrattuna epäedullisemmat veren rasva- ja insuliiniarvot.

Lasten lihominen pysähtyi

Ryhmähoito oli tavanomaista hoitoa tehokkaampaa, kun kuusi kuukautta kestäneiden hoito-ohjelmien vaikuttavuutta arvioitiin niiden päättymisen jälkeen. Lasten pituuspaino laski keskimäärin 6,8 prosenttia ryhmähoidossa ja 1,8 prosenttia tavanomaisessa hoidossa.

Pitkäaikaisseurannassa kahden tai kolmen vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta tuloksissa ei ollut enää merkitseviä eroja hoitomuotojen välillä. Lasten aiempi lihominen oli kuitenkin pysähtynyt, minkä voi havaita siitä, että lasten pituuspainossa ei ollut juuri muutosta hoito-ohjelmien alun ja kolmevuotisseurannan välillä. Kansainvälinen lasten painoa kuvaava mittari, BMI-SDS, jopa viittasi lasten kohtuulliseen hoikistumiseen molemmissa ohjelmissa lähtötilanteen ja kolmevuotisseurannan välillä.

Molemmat ohjelmat olivat toteuttamiskelpoisia, ja enintään kolme prosenttia lapsista keskeytti hoidon. Ryhmähoito maksoi vuoden 2009 hintatasolla 392 € lasta kohden. Tavanomaisen hoidon hinta oli 74 € lapselta.

Lasten lihavuuden hoidon pitkäaikaista vaikuttavuutta tutkittu vähän

Aiemmissa tutkimuksissa lasten lihavuuden hoidon on todettu olevan vaikuttavaa, mutta hoidon pitkäaikaista vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän. Lasten lihavuuden hoito on tärkeätä, koska lihavuus heikentää lapsen somaattista ja psykososiaalista terveyttä sekä altistaa aikuisiän lihavuudelle. Lihavuus ja ylipaino ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä. Vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa espoolaisista pojista 26 prosenttia oli lihavia tai ylipainoisia ja tytöillä vastaava luku oli 14 prosenttia.

Lasten lihavuuden hoito-ohjelmat vaativat tehostamista

Lasten lihavuuden hoidon pitkäaikaisen vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja. Tulisi tutkia, voidaanko hoidon pitkäaikaista vaikuttavuutta parantaa hoito-ohjelman jälkeen järjestettävillä seurantakäynneillä. Myös tulisi pyrkiä kehittämään elinympäristöämme siten, että perheiden olisi nykyistä helpompi noudattaa terveyttä edistäviä elintapoja.

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Marja Kalavaisen väitöskirja Treatment of Obesity in Children, a Study on the Efficacy of a Family-based Group Program Compared with Routine Counselling (Lasten lihavuuden hoito, perhekeskeisen ryhmäohjelman vaikuttavuus verrattuna tavanomaiseen hoitoon) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Pertti Mustajoki ja kustoksena professori emerita Helena Gylling.

Väittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat.

Lisätietoja: Marja Kalavainen, p. 040–5537815, marja.kalavainen@kuh.fi