Tänä päivänä Kokemäenkartano on lähes unohtunut lähiympäristössäänkin. Runsas sata vuotta sitten se oli vaikeammin ohitettavissa. Jokainen Kokemäen kirkolta Harjavaltaa tai Köyliötä kohti kulkenut joutui tai sai nähdä kilometrien matkalla Pyhänkorvan ja Kokemäenkartanon yhdessä viljeltyjä peltoja. Näistä on nyt tullut mukavan tasaisia asutusalueita.Piiskaa heiluttanuttaneen Kamariherra Carl von Knorringin (1793-1863) ja hänen poikansa Eugenin (1827-1887) ajasta Kokemäenkartanon isäntinä 1800-luvulla on jäljellä vain muistoja. Niitä on koottu tähän kirjaan.Mukana on myös perusteellinen selvitys kartanon torppareista sekä tiedot Kokemäenkartanon meijerikoulun opettajista ja oppilaista vuosilta 1875-1890.