Kaisa Kervisen kirjoittama muistelmateos Helmi-äidistään. Kirja on on kirjoitettu kaunokirjallisin keinoin Helmin omista tiedoista, haastatteluista ja päiväkirjoista.

Tämä on hellyttävä tarina pienestä Helmi-tytöstä, josta kasvoi äidittömänä vaikeuksien ja 30-luvun pula-ajan kärsimysten kautta voimakas nainen.

Kemijärven läheisessä Isonkylän Kallaanvaarassa etsi pieni tyttö hyväksyntää ja rakkautta. Hänestä tuli nuoren tätinsä hoivassa sanava ja osaava lapsi. Elämä kuljetti hänet Kemijärven Luusuaan, josta hän jo viisitoistavuotiaana lähti piikomaan – eli kurjuudesta orjuuteen, kuten hän itse asian ilmaisi. Mutta sitä kautta hän löysi taidon ja tarkoituksen itselleen. Ajan saatossa elämänkumppani astui hänen rinnalleen ja niin Helmistä tuli talon ehtoisa emäntä.