Westhin koodeksi on reformaatioajan laajin ja merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus. Sen ydinosan muodostavat kirkkokäsikirja ja messu eli jumalanpalvelusjärjestys, jotka ovat vanhempia kuin Mikael Agricolan vastaavat teokset. Käsikirjoitukseen sisältyy myös suomennos saksalaisen Urbanus Rhegiuksen teoksesta Seelenn ärtzney für gesund vnd krancken "Sielun lääke terveille ja sairaille", josta ei tunneta muita suomennoksia. Lisäksi koodeksissa on messukäyttöön ja hartaushetkiin tarkoitettuja laulutekstejä nuotteineen. Tässä artikkelikokoelmassa Westhin koodeksia tarkastellaan sekä historian, kielitieteen, kirkkomusiikin että teologian näkökulmista. Maria Kallio analysoi käsikirjoituksen rakennetta, käsialoja, paperin vesileimoja ja muita ominaisuuksia, jotka on otettava huomioon koodeksin ikää ja alkuperää tutkittaessa. Erkki Tuppurainen tarkastelee koodeksin sisältämiä lauluja kirkkomusiikin historian ja kirkollisen lauluperinteen kannalta. Kaisa Häkkinen vertaa Westhin koodeksin sisältöä Agricolan teoksiin niiltä osin, jotka tavalla tai toisella ovat yhteisiä. Lauri Pihlajamaa tutkii koodeksiin sisältyvän hartauskirjan raamatunsitaatteja ja niiden suhdetta Agricolan vastaaviin suomennoksiin. Maria Lehtonen käsittelee kielelliseltä kannalta koodeksiin sisältyvää, vain harvoista yhteyksistä tunnettua sekvenssiä, joka on erityisen kiinnostava mahdollisen suomalaisen alkuperänsä takia.