Paikallinen sopiminen on työelämän keskeinen kehityssuuntaus. Työpaikoilla sovitaan monista keskeisistä asioista aikaisempaa laajemmin. Kysymys on osapuolten tarpeisiin, hyötyyn ja luottamukseen perustuvasta työnantajavetoisesta toiminnasta, jolla on merkitystä ennen muuta muutostilanteiden hallinnassa.

Tätä kohdeasiaa on kirjassa selvitetty ensinnäkin lainopillisen tutkimuksen keinoin ja aineistoin. Luvussa I on tutkittu yksityisen sektorin osalta paikallisen sopimisen erilaisia tyyppejä, näitä säänteleviä normeja, sopijapuolten asemaa, keskeisiä asiaryhmiä ja erilaisten paikallisten sopimusten oikeusvaikutuksia.

Toiseksi teoksen luvuissa II ja III on kuvattu empiirisen tutkimuksen keinoin ja monipuolisen aineiston avulla sitä, mitkä asiat ovat olleet sopimisen kohteina, miksi ja miten näitä sopimuksia on syntynyt. Luvuissa tehdään myös selkoa sopimisista saaduista kokemuksista ja vaikutuksista sekä osapuolten vaikuttamismahdollisuuksista ja sopimisasetelman tasavertaisuudesta. Myös se, miten työnantajien ja henkilöstöryhmien edustajat suhtautuvat paikallisen sopimismahdollisuuksien laajentamiseen, selviää tutkimuksesta. Siinä on myös eräitä vertailutietoja muun muassa kunta- ja valtiosektorin paikallisen sopimisen tilanteisiin.

Luku IV sisältää arviointeja ja yhteenvetoa tästä asiasta kootuista laajoista ja monipuolisista aineistoista.

Kokonaisuutena teos tarjoaa monipuolisen ja ajanmukaisen kuvan paikallisen sopimisen oikeudellisista perusteista ja sen tilasta yksityisen sektorin toimipaikoilla. Tekijöillä on aikaisempaa kokemusta asian tutkimisesta ja myös järjestöjen asiantuntijat ovat tukeneet tämän tutkimusta.