Kulttuurinäkökulma on saanut viime vuosien aikana yhä enemmän huomiota alueellisessa kehittämistyössä. Alueen kulttuuritoimintojen ja -ilmiöiden moninaisuus vahvistaa alueiden kulttuuripääomaa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti kulttuurifestivaalien ja kuntien kehityksen välisiä yhteyksiä. Keskeisenä lähtökohtana on kulttuurifestivaalien aluetaloudellisten merkitysten erittely. Aluetaloudellisia vaikutuksia tarkastellaan laskennallisuuden ja mitattavuuden sijaan tulkinnallisina ja merkitysvälitteisinä ilmiöinä. Empiirisen tarkastelun kohteena on 10 suomalaista kuntaa, joissa on tehty yhteensä 58 tutkimushaastattelua. Tutkimusaineisto on kerätty kaupungeista (Jyväskylä, Pori, Oulu, Tampere, Turku) ja maaseutumaisista kunnista (Ikaalinen, Kuhmo, Sodankylä, Rääkkylä ja Urjala). Haastattelujen kohteina on ollut festivaalien järjestäjiä ja yritysyhteistyökumppaneita, kuntien viranomaisia sekä muita avainhenkilöitä. Kulttuurifestivaalien aluetaloudelliset merkitykset sidotaan kolmeen teoreettiseen keskusteluun; kulttuurifestivaalien tehtävien ja arvojen määrittelyyn, symbolitalouden kehitykseen sekä kulttuuritoimintojen alueelliseen keskittymiseen. Tulosten mukaan kulttuurifestivaalien päämäärien ja kuntien kehittämisen intressit yhdistyvät elämystaloudessa usein toisiinsa. Festivaalit voivat toimia samanaikaisesti sekä kuntien elinkeinopolitiikan välineinä että korkeatasoisten taide-elämysten tarjoajina. Symbolitaloudessa alueen kulttuuripääoma toimii myös kuntien imagojen rakentajana ja vetovoimatekijänä. Kuntien kulttuuri-ilmapiiri sekä monipuolinen kulttuuritarjonta heijastuvat luovuus- ja elämänlaatudiskurssien mukaan välillisesti esimerkiksi yritysten ja osaavan työvoiman sijaintipäätöksiin. Alueen kulttuuripääoma ei kuitenkaan sellaisenaan houkuttele yrityksiä ja työvoimaa alueille. Pikemminkin kysymys on imagollisesta täydentävyydestä; siitä, että kulttuuri eri muotoineen muodostaa yhden kerrostuman kuntien vetovoimatekijöiden kokonaisuudessa, mikä konkretisoituu esimerkiksi perheiden muuttopäätöksissä ja elinympäristön laatuun liittyvissä preferensseissä. Kulttuurifestivaalit vahvistavat pitkällä aikavälillä myös kuntien institutionaalista perustaa. Tulosten mukaan maaseudun festivaalit ovat heijastuneet asukkaiden kulttuurimyönteiseen ilmapiiriin, lujittaneet kollektiivista identiteettiä sekä vahvistaneet paikallista osaamisen tasoa, joiden myötä kuntiin on vuosien kuluessa kehittynyt uusia kulttuurialojen organisoitumisen muotoja. Kyseistä (oppimis)prosessia kutsutaan tutkimuksessa kulttuuritoimintojen alueelliseksi juurtumiseksi. Kunta ja kulttuurin talous -tutkimus nostaa esille kulttuuritoimintojen aluetaloudellisten merkitysten kokonaisvaltaisen luonteen, mikä olisi huomioitava esimerkiksi määriteltäessä kulttuuritapahtumien julkisen tuen perusteita tai pohdittaessa vaikkapa kulttuurin asemaa elinkeinopolitiikassa. Tulosten mukaan festivaalit ja alueen kulttuuripääoma luovat pitkällä aikavälillä kuntiin kehitystä mahdollistavan toimintaympäristön.
