Runoja lopullisesta erosta, kaipauksesta, onnesta joka jatkuu unissa ja surusta jonka kohtaa aina uudelleen. Runoja rakkaudesta ennen kuolemaa ja sen jälkeen. Kuolemanjälkeisestä elämästä, kuolemaa edeltävästä elämästä.
lähden kävelylle ja ajattelen sinua:
ettei sinua enää ole
eikä puuro odota valmiina
palaan kotiin ja keitän puuroa ja luen lehden
enkä voi huudella sinulle työpajaasi
kommentteja maailman pohjattomasta typeryydestä
enkä tulla suutelemaan, se satuttaa
"-- lukija voi kirjassa tunnistaa tutun rehellisen äänen ja todeta, että tällaista elämä nyt on, runoilija-Niemiselle ainakin. Ja olla kiitollinen siitä, että hän osaa sen ilmaista juuri näin." (Vesa Rantama, Helsingin Sanomat 14.8.2021)
Kai Nieminen (s. 1950) on toiminut vuodesta 1977 vapaana kirjailijana ja suomentajana. Hän on julkaissut parikymmentä runoteosta kirjoina ja radiorunoina sekä kymmeniä suomennoksia, etupäässä japanilaista runoutta ja proosaa, mutta käännöksiä myös saksasta, ruotsista ja englannista.
Nieminen on saanut viidesti kirjallisuuden valtionpalkinnon, Eino Leinon -palkinnon 1999, Mikael Agricola -palkinnon 2003, Eeva-Liisa Manner -runopalkinnon 2006.