Itsesäätelyvalmiudet ovat välttämättömiä yhtäältä ammatillisen kompetenssin hyödyntämisen ja toisaalta ammatillisen kompetenssin jatkuvan ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. Ammatillista kasvua ja kehittymistä ohjaavia keskeisiä valmiuksia ovat muun muassa sinnikkyys, sisäinen tavoiteorientaatio, tehokkuususkomukset, tulosodotukset sekä metakognitiiviset ja resurssienhallintaan liittyvät taidot. Tutkimuksessa keskitytään itsesäätelyvalmiuksien osuuteen musiikkialan opiskelussa. Kyseistä ilmiötä on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Teoreettisen viitekehyksen rungon muodostavat sosiokognitiiviseen teoriaan pohjautuvan itsesäätelymallin kuvaaminen sekä itsesäätelyprosessiin liittyvien käsitteiden avaaminen. Itsesäätely on sidoksissa kognitiivisen, affektisen ja konatiivisen alueen rakenteisiin/käsitteisiin. Niihin viitataan tässä tutkimuksessa käsitteillä motivationaaliset ja strategiset valmiudet. Itsesäätelyvalmiuksien mittaaminen perustuu professori Paul Pintrichin tutkijaryhmän kehittelemään ”Motivated Strategies for Learning” kyselylomakkeeseen (MSLQ), jonka pohjalta professori Pekka Ruohotie on laatinut suomalaiseen ammattikasvatukseen soveltuvan version ”Abilities for Professional Learning” (APLQ). Lomakkeeseen liitettiin muutamia avoimia täsmentäviä kysymyksiä. Tiedot kerättiin vuoden 2003 alussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 350 musiikin ammatillisessa koulutuksessa olevaa opiskelijaa, joista naisia oli 214 ja miehiä 136. Vastaajista 105 opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa, 87 ammattikorkeakoulussa ja 158 Sibelius-Akatemiassa. Tulosten analysoinnissa käytettiin perinteisten tilastomenetelmien lisäksi bayesilaista riippuvuussuhdemallinnusta sekä kvalitatiivisen aineiston kuvailuun kehiteltyjä luokituskategorioita. Musiikin opiskelijoiden motivationaaliset valmiudet jäsentyivät kuudeksi ulottuvuudeksi: tehokkuususkomukset, koe- ja esiintymisjännitys, opiskelun hyödyllisyys ja kiinnostavuus, ulkoinen tavoiteorientaatio, sisäinen tavoiteorientaatio sekä vastuu omasta oppimisesta. Riippuvuussuhdemallinnuksessa osa edellä mainituista dimensioista yhdistyi sisäinen motivaatio -klusteriksi. Opiskelijoiden käyttämät oppimisstrategiset valmiudet jäsentyivät yhdeksäksi osa-alueeksi: musiikillisen tietämyksen rakentaminen, vertaisoppiminen, muistiinpanojen tekeminen, tunnollisuus opinnoissa, ajankäytön hallinta, ymmärtämisen varmistaminen, määrätietoinen ponnistelu, vuorovaikutuksessa oppiminen ja itseltä kysyminen. Bayesilaisessa riippuvuussuhdemallinnuksessa erottui oppimisprosessin kokonaisvaltainen hallinta, jossa integroituvat musiikillisen tietämyksen rakentaminen, metakognitiivinen säätely ja resurssienhallinta. Motivaatio ja metataidot ovat keskeisiä opintomenestyksen selittäjiä musiikkialan ammattiopinnoissa. Sekä riippuvuussuhdemallin että polkumallin mukaan opiskelijoiden opintomenestystä selittää parhaiten itseluottamuksen (tehokkuususkomusten) ja ajankäytön hallinnan yhdistelmä. Muita opintomenestyksen yhteydessä olevia tekijöitä olivat sisäiset attribuutiotulkinnat, opiskelun mielekkyys (hyödyllisyys ja kiinnostavuus), musiikillisen tietämyksen rakentaminen, metakognitiivinen säätely ja sosiaalinen vuorovaikutus (vertaisoppiminen). Analyysien tuloksena saadut selitysmallit osoittavat konatiiviselle alueelle sijoittuvien itsesäätelyvalmiuksien keskeisen roolin musiikkialan erikoisosaamisen kehittämisessä. Motivationaalisten valmiuksien osalta nousee esille sisäisen motivaation ja sen osatekijöiden merkitys; strategisten tai kognitiivisten valmiuksien osalta korostuvat resurssienhallinta ja metataidot: musiikillisen tietämyksen rakentaminen ja metakognitiivinen säätely ovat käsitteellisen oppimisen avainselittäjiä. Motivationaalisissa ja strategisissa valmiuksissa on jonkin verran eroja sukupuolten ja eri ikäryhmien välillä samoin kuin koulutustason ja erikoistumisalan mukaan muodostettujen ryhmien välillä. Miesopiskelijat luottavat enemmän itseensä ja ovat sisäisesti tavoiteorientoituneempia kuin naisopiskelijat. Miehet hyödyntävät vuorovaikutuksessa oppimista tehokkaammin kuin naiset; muistiinpanojen tekemisessä naiset ovat puolestaan tehokkaampia. Nuorin ikäryhmä (alle 20-vuotiaat) korostaa yrittämisen merkitystä opiskelussa enemmän kuin muut ikäryhmät; vanhin ikäryhmä (yli 27-vuotiaat) on tunnollisin opinnoissaan. Taidemusiikkia opiskelevat luottavat itseensä ja omiin kykyihinsä enemmän kuin pop- ja jazzmusiikin, kirkkomusiikin ja musiikkikasvatuksen opiskelijat. Mielenkiintoinen piirre on myös se, että kirkkomusiikin opiskelijoilla sisäinen tavoiteorientaatio on heikompi kuin muissa erikoistumisryhmissä. Sinnikkyys näyttää olevan perustavaa laatua oleva piirre tavoitteellisessa opiskelussa. Sitkeyden avulla opiskelija uskoo voivansa kompensoida puutteitaan motivaation ja lahjakkuuden alueilla. Opiskelijoilla on mielestään selkeä käsitys itsestään oppijoina. Heidän sisäinen motivaationsa on keskimäärin korkea ja heidän oppimiskuvauksensa osoittavat kykyä hallita omaa oppimistaan.
