Suomen lasimuseon ystävät ry:n julkaisemassa Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2015 esitellään tänä vuonna 30 vuotta täyttävän yhdistyksen toimintaa kuvin ja sanoin Risto Aallon sekä Sirkka-Liisa Löflundin artikkeleissa. Tämän vuoden vuosikirjassa esitellään uutta suomalaista lasia suppeammin, koska keväällä ilmestyneessä Suomen lasi elää 7–teoksessa uudet esineet on esitelty laajasti. 154-sivuisen kirjan laajassa artikkelikokoelmassa esitellään vanhempaa suomalaista lasituotantoa monesta eri näkökulmasta. Lasimuseon intendentti Kaisa Koiviston artikkeleissa kerrotaan Tapio Wirkkalan Pilkkiavanto –teoksen vaiheista, esitellään lasikorujen tekijä Osmo Kokko ja Iittalan ylihyttimestari Reino Löflund. Igor Herler kirjoittaa Aino ja Alvar Aallon osallistumisesta Riihimäen Lasin kilpailuun 1933. Timo Keinänen esittelee Aino Salli Ahteen ja Salme Setälän lasiesineitä 1920-luvulta. Annikki Alhava on kirjoittanut artikkelin suomalaisista paperipainoista. Bengt Larsson valottaa Iittalan lasitehtaan ensimmäisenä omana suunnittelijana ja muotintekijänä pidetyn Alfred Gustafssonin elämänvaiheita. Viivi Alajuuman artikkeleissa esitellään Karhulan lasitehtaan museo ja saman tehtaan muotoilija Göran Hongell. Vuosikirjassa julkaistaan myös Nuutajärven lasitehtaan kaiverrettujen koristelasiesineiden luettelo vuodelta 1930. Kirjassa esitellään esimerkkien kautta suomalaisten lasiesineiden hintakehitystä viimeksi kuluneen vuoden aikana huutokaupoissa. Lisäksi kirjassa on julkaistu Suomen lasimuseon ja Suomen lasimuseon ystävät ry:n viime vuoden toimintakertomukset.