Väitös oikeustaloustieteen alalta Väittelijä: KTM Oskari Juurikkala Väitösaika ja -paikka: lauantai 28.4., kello 12.00, AU100, Aurora, Joensuun kampus

Rahoitusmarkkinoiden jatkuva epävakaus johtuu virheellisestä sääntelystä, väittää kauppatieteiden maisteri Oskari Juurikkala Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan. Ylilyöntejä ei voida täysin eliminoida, mutta parempaa sääntelyä syntyy, kun ymmärretään ihmisen toiminnan psykologinen ja moraalinen puoli.

Pankkitoiminnan sääntely perustuu Juurikkalan mukaan ristiriitaiseen logiikkaan. Toisaalta pankkitoiminnan vapausasteita on lisätty, mikä on johtanut korkeampaan riskinottoon ja paisuviin bonuksiin. Toisaalta taas kansalaisille on myyty illuusiota turvallisesta järjestelmästä ja tehokkaasta valvonnasta. Varovaisuus ja henkilökohtainen vastuunotto on vähentynyt samaan aikaan kun vaarat ovat kasvaneet.

Sääntelyn harmonisoiminen on luonut yhteisiä pelisääntöjä, mutta paradoksaalisesti se on lisännyt järjestelmän epävakautta. Eurooppalainen ja kansainvälinen pankkisääntely on tulvillaan huonoja kompromisseja, eikä sitä kyetä uudistamaan kriiseistä huolimatta. Etenkin pankkien pääomasääntely, niin sanottu Basel-kehikko, on kohdannut rajua kritiikkiä jo vuosien ajan, mutta uusin versio ei tuo merkittäviä parannuksia. Porsaanreiät kannustavat yhä kätkettyyn riskinottoon. Peruspankkitoiminnan eriyttäminen olisikin Juurikkalan mukaan harkitsemisen arvoinen vaihtoehto.

Perinteisen pankkitoiminnan ulkopuolelle sijoittuvaa pikavippitoimintaa Juurikkala pitää ongelmallisena. Pienlainat kohdistuvat kansanryhmään, joka erityisen helposti lankeaa päätösvirheisiin ja lyhytnäköisyyteen raha-asioissa. Psykologiset harhat, kuten ylioptimismi ja toiveajattelu ovat yleisiä, ja pikavippeihin turvautuminen johtaa syveneviin rahoitusvaikeuksiin. Juurikkalan mielestä on vaikea löytää kevyitä sääntelykeinoja, jotka merkittävästi ehkäisisivät pikavippien ongelmia.

Asuntoluottojen sääntelyä voitaisiin sen sijaan parantaa kevyillä mekanismeilla. Asuntolainat aiheuttavat inhimillisiä tragedioita varsinkin laman yllättäessä. Lainanottajilta puuttuu kokemusta, ja luotonantajat käyttävät hyväkseen asiakkaiden psykologisia heikkouksia. Monet kotitaloudet päätyvät tarpeettoman riskipitoisiin ratkaisuihin pankin suosituksesta. Juurikkala kehottaa asiantuntijoita kehittämään malliasuntolainan, joka pankkien olisi esiteltävä ainakin ensilainaa hakeville. Malliasuntolaina olisi turvallinen vaihtoehto kokemattomalle asunnonostajalle, ja se hillitsisi psykologisiin harhoihin perustuvaa vallankäyttöä.