"Aurinko sitoo
heidän nilkkoihinsa
siivet
[...]"

INVIOLATA QUIES ("kajoamaton lepo") koluaa unen maisemia ja rajoja. Etsintä ei lakkaa edes häiriintymättömimmässä nukkumuksessa, joka vain usuttaa toiveet ja pelot täyteen vauhtiin. Väsynyt minä haaveilee tyyneydestä ja siunauksesta, mutta asiat ovat niin kuin ovat, koska "haluan yön".

Rauhaa suomaton ajatus loukkaamattomasta levosta vie kokijan ja lukijan pimeyteen ja rakkauden nälkään mutta aina kohti "sommittelun keskipistettä".