Väki Voimakas vuosikirjassa 36 (2023) tarkastellaan työväestön ja vaurauden suhdetta historiallisen muutoksen kautta. Miten teollisuustyöläiset nousivat kurjistumisparadigman ikeestä "tehtaan valoon”? Entäpä miten vuoden 1918 torpparilaki sekä Lex Kallio muutti entisten torppareiden suhdetta aineelliseen elintasoon ja hyvinvointiin? 194O-luvulla evakoilla ja rintamamiehillä oli mahdollisuus anoa ja saada viljelymaata lieventämään sota-ajan kärsimysten taakkaa. Mitä tapahtui, kun toiveeseen ei vastattu?

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa on länsimaissa kutsuttu vaurauden ajaksi. Miten teollisuustyöläinen muuttui länsimaisessa kertomuksessa vallankumouksellisesta antagonistista ”vauraaksi työläiseksi"? Tuliko moderneihin kerrostaloihin ja rivitaloihin muuttaneista työläisistä osa yhä laajenevaa keskiluokkaa?

Artikkeleissa käsitellään myös muutosta nykyajan näkökulmasta. Miten paperityöläiset tulkitsevat asemaansa globaalitalouden paineessa? Onko oikeistopopulismin lumo työväenluokan keskuudessa ensisijaisesti kulttuurinen vai sosioekonominen ilmiö? Onko työväestön ja vaurauden suhde katkeamassa automatisaation, tekoälyjen ja globaalin tehostamisen paineessa?

Työväki ja vauraus tarjoaa lukijalle monipuolisen ja poikkitieteellisen katsauksen työväestön sosioekonomisessa asemassa tapahtuneiden muutosten, aineellisen elintason ja hyvinvoinnin monitulkintaiseen kenttään. Työväestön kohdalla vaurauden tulkinnat eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä; ne ovat jatkuvassa muutoksessa.