Sven-Erik Rosenlew syntyi 1900-luvun alussa aateliseen suomenruotsalaiseen teollisuussukuun. Hän asettui 1920-luvulla Hämeeseen vanhempiensa kartanon tilanhoitajaksi, mutta sieltä hänet riuhtaistiin talvisodan aattona suvun kruununjalokiven ohjaksiin.

Sisällissodanaikainen väkivallan pelko syöpyi nuoren Sven-Erikin tajuntaan. Sodan jälkeen suojeluskunnat ja oikeistoliikkeet vaikuttivat parhaalta turvalta niin perheelle, sukuyhtiölle kuin koko maallekin. Toinen maailmansota asetti kodin ja suvun perustan uudelleen uhanalaiseksi. Silloin Rosenlew turvautui monen muun tavoin Saksaan, kunnes linjaa oli pakko muuttaa.

Teollisuusjohtajana Rosenlew luotsasi suuryhtiön vaikeiden sota- ja säännöstelykausien läpi. Hän uskoi metsäomaisuuteen ja vesivoimaan pysyvänä pääomana. Näkyvyyttä toivat 1950-luvulla kodinkoneet ja leikkuupuimurit, mutta runkona olivat edelleen puu ja siitä muokatut laudat sekä voimapaperi.

Ydinperhe ja lempiharrastus metsästys toivat elämään kaivattua vakautta ja pysyvyyttä, jotka säilyivät kautta elämän. Elämäkerran tärkeää aineistoa ovat Sven-Erik Rosenlewin tunnollisesti kirjoittamat päiväkirjat, jotka kertovat yksityiskohtaisesti Suontaan kartanon tilanhoitajan ja suuryhtiön johtajan arjesta ja vilkkaasta sosiaalisesta elämästä.

Voimamies Rosenlewin elämäkerta on teollisuutta määrätietoisesti palvelleen vuorineuvoksen ja hänen sukunsa kiehtova tarina.

Teos ilmestyy myös ruotsinkielisenä laitoksena, kääntäjä Emil Johansson.