Finlaysonin tehdas Tammerkosken partaalla oli 1920-luvulla jo satavuotias suomalaisen teollisuuden ikoni, tuhansia ihmisiä työllistänyt Pohjoismaiden suurin tehdas. Omat asuntoalueet, sosiaalipalvelut ja seuratoiminta tekivät ’vinlaysonilaisista’ omintakeisen yhteisön tehdaskaupungin ytimessä. Yhden tehtaan merkitystä koko kaupungille ei voi tässä tapauksessa liioitella. Finlaysonin historian toinen osa kertoo ensimmäisen kerran, miten suuryhtiö onnistui säilyttämään poikkeuksellisen asemansa ja maineensa aina 1970-luvulle asti. Vasta tuolloin yhtiö joutui ensin kannattavuuskriisiin, sitten syöksykierteeseen ja lopulta myyntiin. Viimeiset koneet pysähtyivät 1990-luvulla. Jäljelle jäivät vaikuttavat rakennukset, Finlaysonin nimi ja tuhannet kangaskuosit, jotka kirjan runsas kuvitus palauttaa eloon. Finlaysonin tarina on osa teollisuuden globaalia rakennemuutosta. Se on myös tarina teollisen rakennusperinteen synnystä ja pelastumisesta. Suljetusta tehdasalueesta tuli historiaa henkivä kaupunkilaisten olohuone, joka muistuttaa kadonneesta tehdasyhteisöstä, mutta on samalla osa jälkipolvien identiteettiä.

Teoksen on kirjoittanut dosentti Jussi Koivuniemi. Omilta erityisosaamisalueiltaan kirjaan ovat artikkelit kirjoittaneet professori Heidi Pietarinen, dosentti Jarmo Peltola ja FT Marja Lähteenmäki. Artikkelit täydentävät omilla näkökulmillaan Finlaysonin kankaiden mallisuunnittelun sekä designin kehitystä 1960-80-luvuilla, Finlaysonin työntekijöiden työoloja ja työmarkkinasuhteita sekä Finlaysonin rakennusperinnettä ja alueen uusiokäyttöä.

Finlaysonin valtavaa tuotteiden kirjoa esittelevät pienoisartikkelit ovat kirjoittaneet Tampereen historiallisten museoiden tutkijat Anne-Mari Lehto ja Mari Lind. Teoksen kuvatoimitus on tehty Vapriikin kuva-arkistossa yhteistyössä kirjoittajan kanssa.