Venäjällä asuneen, edesmenneen metsänenetsikirjailija, Juri Vellan runo- ja pienproosateos Rakkauden maa (Zemlya Lyubvi), johon on lisätty Vellan ja kiowa-intiaanirunoilija N. Scott Momadayn runodialogi "Mietteitä karhurituaalin jälkeen".

Syksyllä 2013 menehtynyt Vella on yksi valovoimaisimmista Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen kirjailijoista, joka kirjoitti niin pienproosaa kuin runojakin. Hän on saanut kirjailijan koulutuksen Moskovassa Gorkin instituutissa, mutta päätti myöhemmin palata takaisin taigalle ja jatkaa elämäänsä poronhoitajana. Vellan tekstejä leimaa dialogisuus: Runot on kirjoitettu vuoropuheluna toisten, pohjoisten yhteisöjen ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Pienproosassa Vella keskustelee itselleen läheisten hantien ja metsänenetsien kanssa. Tekstien aiheet ulottuvat Vellan omasta kotakylästä kansainväliseen politiikkaan, nenetsien uskonnon yksityiskohdista terrorismiin ja Venäjän sotiin.

Metsänenetsit ovat Länsi-Siperiassa asuva vähemmistö, joiden äidinkieli on suomensukuinen ja vakavasti uhanalainen. Laajeneva öljyn- ja kaasunporaus uhkaa metsänenetsien ja heidän rinnallaan elävien hantien ja tundranenetsien elämäntapaa konkreettisesti tuhoamalla laajoja elinalueita ja porolaitumia. Vaikka Vellan tekstit tuovat esiin myös vähemmistön kapean elinpiirin, ne tahtovat myös rikkoa mielikuvia alkuperäiskansoista uhreina ja vääjäämättömästä tuhosta.

Vellan ja Momadayn dialogi on ainutlaatuinen kahden voimakkaan persoonan shamanistinen vuoropuhelu, joka kertoo vahvasta hengestä kehossa, jonka syöpähoidot ovat raunioittaneet. Scott Momadayn on yksi tunnetuimmista USAn intiaanikirjailijoista. Hän on kotimaassaan arvostettu intiaanikirjallisuuden perustaja, joka on mm. saanut Pulitzer-palkinnon romaanistaan House Made of Dawn. Vellan ja Momadayn suhde oli läheinen ja runodialogi oli Vellalle tärkeä.

Juri Vellan tekstit ovat jälleen ajankohtaisia kommentoidessaan Venäjän öljy- ja kaasupolitiikkaa ja sotatoimia naapurivaltioissa. Vellan tekstit tuovat esiin keskustoista poikkeavan ja suomalaisia lukijoita kiinnostavan näkökulman.

Kääntäjä Karina Lukin on folkloristiikan tutkija Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt kenttätöitä Pohjois-Venäjällä nenetsien parissa, ja hänen nenetsien paikantajua ja uskomusperinnettä käsittelevät väitöskirjasa perustuu kenttätöihin. Tällä hetkellä hän tutkii nenetsien mytologiaa.