Sotaa seuranneet vuodet merkitsivät epävarmuutta lentokentän tulevaisuudelle. Porin kaupungin ja valtion välillä vallitsi kiista kenttäalueen laajuudesta, korvauksista ja käyttötarkoituksesta. Monien vaiheiden jälkeen sopimukseen päästiin vuonna 1962. Kenttä jäi paikalleen ja sotilaat jatkoivat tukikohdan käyttöä.

Poriin liittyy merkittävä määrä Ilmavoimien historiaa. Suomalainen suihkulentotoiminta alkoi siellä tammikuussa 1953. Huhtikuussa 1958 Vihurit joutuivat kentällä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen lentokieltoon. Saman vuoden joulukuussa laskeutuivat ensimmäiset Fougat Poriin ja Ilmavoimat sai edellytykset ohjaajien peruskoulutukseen suihkukoneilla. Toukokuussa 1961 perustettiin Satakunnan Lennostoon Ilmavoimien ensimmäinen helikopteriyksikkö. Joulukuussa 1980 Hawk otettiin vastaan Hävittäjälentolaivue 21:ssä.

Satakunnan lennoston siirryttyä kesällä 1985 Tampere-Pirkkalaan, aloitti Finnairin Ilmailuopisto toimintansa Porissa. Siitä muodostettiin vuoden 2001 lopussa Suomen Ilmailuopisto. Näiden rinnalle kehittyi vuodesta 1989 lähtien tekniikkaopisto, joka koulutti lentokoneasentajia ja -mekaanikkoja. Valtakunnallinen ilmailun osaamiskeskus kehittyi entiseen sotilastukikohtaan. Harrastusilmailu, liike- ja liikennelentotoiminta ovat kentällä vahvasti näkyvillä.

Kirjan on kirjoittanut ye-eversti Jukka Uhari. Hän on palvellut Porissa lentoupseerina ja laivueen komentajana sekä Satakunnan Lennoston komentajana Tampereella.

Kentän synty ja vaiheet Luftwaffen tukikohtana on kerrottu kirjassa ”Porin lentokentän historia – Varhaisilmailusta Porin Pamaukseen”.