Professori Jukka Sihvosen uusi tutkimus Aivokuvia. Elokuva, teoria, Deleuze on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu monografia filosofi Gilles Deleuzen elokuva-ajattelusta. Sihvonen ei kuitenkaan toista Deleuzen käsitteistöä kuten niin usein kansainvälisissä Deleuze-kommentaareissa tehdään, vaan muokkaa ja uudistaa sitä tuoreesti ja innovatiivisesti. Aivokuvia kehittelee uusia käsitteitä elokuvien tutkimiseen, mutta on toisaalta myös tarkkaa analyysiä tarjoava tarkastelu. Sihvonen kiinnittää huomion elokuvaan "koneena", joka tekee maailman uudella tavalla koettavaksi ja ilmaisevaksi. Tätä ajatusta teos kehittelee kolmen ydinkäsitteen kautta. Kuvastin-osiossa Sihvonen pohtii, miten elokuvailmaisua ja katsomiskokemusta voi tarkastella muutoinkin kuin psykoanalyyttiselle teorialle ominaisen samastumisen kautta. Laskos-osio puolestaan keskittyy elokuvailmaisun estetiikkaan painottamalla rytmin ja vaihtuvien intensiteettien osuutta katsomiskokemuksessa. Viimeisessä halu-osiossa Sihvonen käsittelee erilaisia muodonmuutoksia ja identiteetin rajoja. Kukin osio tarkentuu tiettyjen elokuvaohjaajien tuotannon tarkasteluun. Kuvastin-osuudessa Sihvonen paneutuu Andrei Tarkovskin Peili-elokuvaan. Laskosta tarkastellessaan Sihvonen analysoi Kathryn Bigelow'n tuotantoa. Viimeinen, halu-osio, puolestaan keskittyy David Cronenbergin elokuvien tarkasteluun.