Viime vuosien mielipidemittauksissa Latvia on jatkuvasti ollut venäläisten mielestä heidän maansa vihollinen numero yksi. Myös lännessä Latvian imago on jo kauan ollut ällistyttävän huono – sikäli kun koko maata tunnetaankaan. Rislakki osoittaa, miten toisaalta Neuvostoliitto ja toisaalta Saksa aikoinaan loivat baltteja koskevan viholliskuvan ja miten näiden kahden suuren rikoksista ryhdyttiin syyttämään niiden välissä jauhautuneita pieniä itäeurooppalaisia kansoja.

Rislakki tarkastelee Latviaa koskevaa harhaista ja virheellistä informaatiota lukuisin esimerkein, jotka ovat peräisin lehdistä, internetistä, televisiosta ja tieteellisistä tutkimuksista ja edustavat eri aikakausia. Jotkut niistä lipsahtavat mielettömyydessään koomisen puolelle. Analyysin tukena ovat vertailut Viroon ja Suomeen.

Sorretaanko venäläistä vähemmistöä Latviassa? Mikseivät venäläiset saa puhua omaa kieltään ja mikseivät he pääse kansalaisiksi? Miksi latvialaiset tappoivat juutalaisensa? Miksi niin paljon latvialaisia palveli natsijoukoissa? Miksi latvialaiset alistuivat Neuvostoliiton miehitykseen? Miksi latvialaiset punaiset auttoivat Leniniä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin, väitteisiin, väärinkäsityksiin ja valheisiin Rislakki antaa tarkoin dokumentoidut vastaukset. Kyseessä ei ole kaunistelu ja vastapropaganda vaan viileä, objektiivinen analyysi. Kokenut journalisti ja tietokirjailija erittelee kiinnostavasti ja yksityiskohtaisesti, mistä Latvian-vastaisessa propagandasodassa on kyse ja ketkä sen takana ovat.

Kirja on selkeästi ja kansantajuisesti kirjoitettu ja tarkoitettu kaikille, joita kiinnostavat Baltian menneisyys ja nykyisyys sekä tavat, jolla informaatiokampanjoita käydään. Teos ilmestyy lähiaikoina myös englanniksi ja latviaksi.

Jukka Rislakki (s. 1945) on valtiotieteen maisteri ja entinen Helsingin Sanomien toimittaja. Hän oli lehden ensimmäinen Baltian-kirjeenvaihtaja vuosina 1998–2002. Rislakki on palkittu lukuisin lehdistö- ja kirjallisuusalan palkinnoin. Häneltä on julkaistu toistakymmentä kirjaa Suomessa, Latviassa ja Yhdysvalloissa. Ne käsittelevät sotahistoriaa, tiedustelua, Baltiaa ja populaarikulttuuria.