Vuonna 2013 eräs porotilan emäntä Käsivarren Kultimassa pohdiskeli lapinkylänsä tulevaisuuden näkymiä seuraavasti:

"Näyttää, kuule, olevan aika hiljasta. Mie pölökhään pahoin, eihän täällä ole enhään monta vanahempaa ihmistä. Ja nuoria ei tänne näytä enhään tulevan. Kyllä net niin ku käväsevät lomalla, mutta ei sen kummempaa. Enhään kolome nuorta, että pahalta näyttää. Tämä tullee niin ku turistivaltakunta, kämppäläisiä on tuolla joen toisella puolen."

Minkälaisten vaiheiden kautta tällaisiin lohduttomiin näkymiin on päädytty? Tapahtuuko edelleen niin, että vanha hokema, Lappi pakenee ja lanta sakenee, toteutuu, jos suomalaisuus leviää yhä enemmän Lapin perukoille. Tämä kirja kertoo ensin tarinan Kultiman kylän synnystä vuonna 1851, ja sitten siitä, miten kyläyhteisö ja sen elämä ovat kokeneet nykypäivään tultaessa sarjan kulttuurisia, taloudellisia ja etnisiä kehitysvaiheita, jotta on selviydytty Lapin erämaan ankarissa luonnonolosuhteissa. Tarina ei koske pelkästään Kultiman selviytymistä, vaan se kuvastaa elämänmuodon muutosta koko Suomen Lapissa ja sitä, miten taitavasti ihmiset ovat mukautuneet ulkopuolisen maailman jatkuviin haasteisiin.

Professori Jukka Pennanen on rakentanut Kultiman historiallisen tarinan kenttätyöaineistosta, jota kerättiin ensin vuonna 1999 kansainvälistä projektia varten. Sen jälkeen aineistoa on täydennetty kenttä- ja arkistoaineistolla vuoteen 2015 saakka.

Pakeneeko Lappi, sakeneeko lanta -teos perustuu tarkkaan etnografiseen aineistoon, lukuisiin kuviin ja karttoihin, joita täydentävät asukkaiden kertomukset lapinkylän elämänmenosta ja kulttuurista. Teos johdattaa lukijan Lapin ihmisten selviytymisstrategian todistajaksi ja antaa hänelle mahdollisuuden pohtia, kenen käsissä on lapinkylien kohtalo.

Oulun yliopiston kulttuuriantropologian emeritusprofessori Jukka Pennanen, pohjoisten kulttuurien asiantuntija, on tehnyt julkaisujaan varten kenttätutkimuksia pohjoisella sirkumpolaarisella vyöhykkeellä jo 1960-luvun lopusta lähtien. Tutkimuskohteita Suomen saamelaisten lisäksi ovat olleet mm. Kuolan niemimaan erämaakylien poronhoitajakansat, Pohjois-Quebecin cree-intiaanikansat, Pohjois-Albertan lubicon-intiaanit ja Alaskan inupiaq-inuitit. Suomalaisen kulttuurin tutkimuksissaan Jukka Pennanen on perehtynyt ennen kaikkea kalastuskulttuurin kehitysprosesssien tutkimiseen.