Myyttisen Kainuun kuningaskunnan romahdettua tanskalaishyökkäykseen 700-luvun alussa Suomeen nousi tilalle Tavastia - Muinais-Hämeen kuningaskunta. Kirja seuraa pääpiirteissään sen muodostumista ja rakennetta aina varhaisesta kuppikivikulttuurista aina rautakautiseen kartanojärjestelmään ja viimein sotaisiin Pirkka-miehiin saakka, sekä lopulta sen musertumista svealaisten kanssa käytäviin sotiin ja saksalaisritarien tekemiin ristiretkiin. Kirja lähestyy aihettaan aina metsälappalaisista saakka. Samalla tulee ilmi, että saamelaisten esi-isät olivat myyttisen Doggerlandin asukkaita, jotka aloittivat Euroopassa megaliittikulttuurin. Ilmenee että kuppikivet ovat todellisuudessa muinaisia karttoja, ja koko kuppikivikulttuuri saapui Tavastiaan nykyisestä Savonlinnasta eikä Kokemäenjokea pitkin kuten on tähän asti luultu. Muinainen Tavastian keskuspaikka oli Kanta-Hämeessä, jota ympäröivät muinaispitäjät, jotka erosivat toisistaan hyvinkin radikaalisti.

Muinaisessa Suur-Pirkkalassa on hyvin minimaalisesti kuppikiviä tai linnavuoria, kun taas Suur-Hollolassa niitä riittää. Toisaalta Suur-Hollola ei omaa vastaavaa kartanojärjestelmää tai 33. 3 -mittajärjestelmää. Näistä pienistä huomioista rakentuu Tavastian hallintomalli, kuningasjärjestelmä, muinaispitäjien tilkkutäkki ja viimein koko valtakunnan kokoluokka. Rautakauden historia on tähän asti ollut historiankirjoituksemme tuntematonta vyöhykettä. Nyt on tullut aika korjata tämä puute, ja tarjota lukijalle lukuelämys jollaista ei usein ole tarjolla. Matka oman kansansa menneisyyteen ja varhaiseen yhteiskuntamalliin.