Väärien valintojen seuraukset syöksevät Tommin yhä syvemmälle mustiin syövereihin. Elämä huume- ja alamaailmassa on kovaa ja armotonta. Se juna, jossa normaalitavalla elävät ihmiset istuivat, oli jo mennyt. Siinä hän seisoi asemalla ja katseli nopeasti etääntyviä perävaloja. Juoksemalla ei niitä kiinni saisi. Mies alkoi alistua ajatukseen, että ei koskaan viettäisi 30-vuotissyntymäpäiviään. Ei elämällä tällä tavalla. Elimistö pettäisi tai joku ryyppykaveri sekopäissään lopettaisi hänen hengittämisensä.

Ei hänestä ollut nousemaan omin voimin, eikä muiden auttamanakaan. Mieleen tunki yhä voimakkaammin ajatus, ettei millään ollut mitään väliä. Kun vielä joutui myöntämään, että hänen tilanteestaan ei ollut vastuussa kukaan muu kuin hän itse. Valinnat oli tehnyt Tommi Merivirta -niminen henkilö. Se toi tullessaan niin järkyttävän syyllisyyden taakan, että teki mieli huutaa tuskasta.

Tommi sai uuden mahdollisuuden. Elämään löytyi tarkoitus. Nyt autettavasta on tullut auttaja, joka voi omasta kokemuksestaan sanoa, että toivo ulottuu pimeimpäänkin kuiluun. Jumala kääntää kohtaloita.

Aikamme tarvitsee positiivisia muutostarinoita. Tommi Merivirran elämä on juuri sellainen.