Työhyvinvointi koostuu kolmen tavoitteen kokonaisuudesta: 1) työturvallisuudesta, 2) työkyvystä ja työssä jaksamisesta, sekä 3) henkisestä hyvinvoinnista. Näillä kaikilla seikoilla on keskinäisyhteyksiä ja niiden väliset keskinäiset rajat ovat häilyviä. Edelleen näillä kaikilla tekijöillä on merkittävä yhteys työn tuottavuuteen, taloudellisuuteen, toiminnan vaikuttavuuteen ja kannattavuuteen.Henkilöstön työhyvinvointi on noussut yritysten ja organisaatioiden pitkän aikavälin menestyksen kannalta yhdeksi keskeiseksi tekijäksi. Toimielimet ja niiden jäsenet käyttävät paljon valtaa yleistoimivallan muodossa, ja ne voivat - tai niiden tulisi - vaikuttaa hallinnoimansa organisaation työhyvinvoinnin strategiaan, jotta työhyvinvointi olisi riittävän merkittävässä asemassa muiden tärkeiden asioiden joukossa. Työhyvinvointi ei saisi jäädä strategiassa ja päätöksenteossa jäännösluokan asemaan.Tässä TOIMIELIN JA HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI kirjassa Juhani Tarkkonen osoittaa, että käytännössä toimielimen vaikutuksen tulisi suuntautua työolojen ja henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta kahteen asiaan: organisaatiokulttuurin eräisiin piirteisiin sekä työhyvinvoinnin luontia, ylläpitoa ja jatkokehittämistä koskeviin organisaatiorakenteisiin. Niistä tärkein on johtajien ja esimiesten muodostama palkattu johtamisjärjestelmä. Se olisi saatava toimimaan työhyvinvoinnin asettamien ehtojen mukaisesti.