Juhani Suomen muistelmateos aukeaa lohdullisista joulunajan tunnelmista. Hän piirtää lämpimän kuvan lapsuutensa Helsingistä ja vanhemmistaan. Nuoruusajan maailmantuskasta Suomi siirtyy virkamiesvuosiinsa ja "valistuneen tarkkailijan" kommentointiin, jossa hän luonnehtii suorasanaisesti valtakunnan korkeinta johtoa Mannerheimista Ahtisaareen. Suomi kuvaa elävästi 1970-luvun perusteellisia valtiovierailuja Neuvostoliittoon ja kirjoittaa herkullisen pisteliäästi työpaikkansa ulkoministeriön ilmapiiristä ja esimiehistä. Hän vastaa monia askarruttaneeseen kysymykseen: Mikä saa ihmisen uhraamaan yli 20 vuotta elämästään Urho Kekkosen tutkimiseen.