Voiko suomalainen koulu antaa laatulupauksen? Kouluelämän laatu on moniulotteinen rakennelma. Se heijastaa koulun kulttuuria ja asenne- ja emotionaalista ilmapiiriä niin opettajien ja vanhempien kuin oppilaidenkin hyvinvointikäsityksissä. Nämä määräytyvät kouluun liittyvien tekijöiden ja heidän kouluelämään osallistumisestaan saatujen kokemusten perusteella. On yhä enemmän todisteita siitä, että opiskelijoiden käsitykset koulukokemusten laadusta vaikuttavat opiskelussa menestymiseen ja oppilaiden taipumukseen pysyä koulussa ja edetä oppimisen polullaan. Onnettomuudekseen koulu toimii kuitenkin valtavirassa vallitsevan ulkoisen kontrollipsykologian periaatteiden mukaan. Kasvatuksen ihmiskäsityksen paradigmassa nojataan edelleen ulkoisen hallinnan perinteiseen psykologiaan. Pedagoginen teoria – ja siihen pitkälti pohjautunut koulun ja opetussuunnitelmien uudistus lepää edelleen ulkoisen ohjauksen luonteeseen ja pedagogisen interaktion piirteisiin. Motivaation yllytyskeinona ja ylläpitäjänä turvaudutaan ulkoa ohjaavuuden rangaistuspalkintometodiikkaan sisäisen valinnan kannusten-vaste-ajattelun sijaan. Digitalisoituneessa maailmassa, jossa 80 % teini-ikäisistä nuorista katsoo kännykkäänsä vähintään kerran tunnissa ja suurin osa on oppinut pitämään katseen näytössä ja elämään jatkuvassa häiriötekijöiden tilassa, oppilaiden huomion hakeminen ja pitäminen motivoituneena on jatkuvaa taistelua opetuksessa. Tarpeisiin perustuvassa motivaatiossa valitsemme käyttäytymisemme tyydyttämättömien tarpeiden tyydyttämiseksi. Tarpeiden tyydyttämiseksi käyttäytymisemme määrittyy sisäisten voimien toimesta. Jos käyttäytymiseen vaikuttavat ulkoiset pakottavat tekijät estävät tarpeisiimme vastaamisen, se johtaa turhautumiseen ja usein myös ihmissuhteiden kariutumiseen.
Silti on vain vähän tutkimusta, joka tarjoaisi johdonmukaisia arvioita kouluelämän laadusta koulutusjärjestelmissä ja analysoi niiden ennustearvoa erilaisille koulutuloksille. Tällä kirjalla pyritään täyttämään olemassa oleva aukkoa tarjoamalla mahdollisuus kehittää koulusta inhimillinen organisaatio, jossa ihmissuhteet ja laatu ovat keskiössä. Kirja kertoo koulun laadullisuuden kehittämisestä lähestymistavalla, joka perustuu voimaantumisen teorian, sisäisen valinnan teorian ja uuden vapauden psykologian, kasvun ajattelun teorian, positiivisen psykologian, vahvuuksien psykologian, integraaliteorian ja systeemiteorian viitekehyksiin. Se sisältää myös selkeitä askelmerkkejä käytännön ratkaisuihin ja indikaattoreita koulun laatumaailman arviointiin. Kirja avaa paradigmallisesti uuden lehden suomalaisen koulun laadun kehittämiselle.
Koulutyö on laadun kehittäjälle ollut aina ”musta laatikko”, johon on ollut vaikeaa, jopa uskaliasta tarttua, ja jota on ollut vaikea kuvata. Kasvatustieteen maisteri, emeritusylitarkastaja ja oppisopimusjohtaja, tietokirjailija, opettaja- ja johtamiskouluttaja Juhani Räsänen on sekä teoreetikkona että käytännön toimijana kehittänyt suomalaista koulutusta mm. ammatillisen koulutuksen työpaikka- ja voimaantumisvalmentajakoulutuksen pedagogiikan uranuurtajana, vahvuuspedagogiikan kehittäjänä sekä viime vuosina OKM:n rahoittamien peruskoulun syvien vahvuuksien koulun ja kasvuyhteisöllisyyskoulun kriteerit -hankkeiden sisällöllisenä johtajana ja toteuttajana. Hän on perehtynyt laajasti kasvatustieteelliseen ja psykologiseen tutkimustietoon ja kehittänyt niiden pohjalta uusia niin peruskoulun, lukion kuin ammattikoulunkin kehittämisen konkretisoivia tarkastelunäkökulmia.
