Kirja on A4-kokoinen, kierresidottu ja sivuja on 144. Kirjan mukana tulee liitevihko, jossa sivuja on noin 20. Runsaasti värikuvitusta, karttoja ja piirroksia sekä taulukoita.
Pällin Mies vaelsi Karjalan järvien kautta Kainuun Säräisniemelle ja saapui Oulujoen Pällikorvaan 6000 vuotta sitten. Sen hyljekallioilta sai sekä ravintoa että työkalukvartsia. Kirjassa hahmotetaan 2000-luvun arkeologisten, maantieteellisten ja geneettisten tutkimusten avulla tämän kuvitteellisen ”Pällin Miehen” juuret, vaellusreitit ja veneet.
Pälliin päättynyt vaellus alkoi 10 000 vuotta aiemmin nykyisen Ukrainan alueelta. Alue oli elinkelpoinen turvapaikka läpi kylmimmän jääkauden. Kivikauden ”suomalaiset” lähtivät sieltä vaeltamaan kohti pohjoista seuraten vetäytyvää mannerjäätä ja metsästäen riistarikkaalla jäänreunan mammuttiarolla.
Vaellus tapahtui hitaasti jään sulamisen tahdittamana. Kesäisin liikuttiin kevytveneillä. Mammuttiaron veneet olivat nahkaisia, pajurunkoisia koriveneitä. Myöhemmin, kun metsä valtasi aron, saatiin koivuntuohta ja kehitettiin tuohikanootti. Olipa elinympäristönä mammuttiaro tai metsäalue, niin aina kivikauden veneilijä sai parissa päivässä rakennettua kivityökaluillaan luotettavan veneen. (Kirjassa on ”Pällin Miehen” veneiden rakentamisohjeet!)
Euroopan asuttajat olivat kaikkien nykyeurooppalaisten, siis suomalaistenkin, esivanhempia. He loivat kulttuureja, joiden korkeasta tasosta todistavat luolamaalaukset ja arkeologiset esinelöydöt. Esineteknologian huippua edustaa vakiolentorataa lentävä, aerodynaamisesti täydellinen mammutinluinen bumerang-löytö.
Kirjassa visualisoidaan Pällin Miehen kiehtovaa historiaa karttojen, valokuvien ja grafiikan avulla. Kirjassa myös osoitetaan, että kivikauden keksinnöt – terva, tuohikanootti ja bumerang – olivat niin merkittäviä, että niiden ideoihin nojaa koko ihmiskunnan nykyinen huipputeknologia (tämä on totta!).