Raimo Utriainen (1927-1994) lukeutui modernin suomalaisen kuvanveistotaiteen uranuurtajiin. Hänen kilpailuehdotuksensa Ida Aalberg -muistomerkiksi herätti ensimmäisenä maassamme toteutettavana ei-esittävänä henkilömuistomerkkinä laajaa julkista keskustelua 1960-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä Utriainen siirtyi ilmaisussaan konstruktivistiseen metallisäletekniikkaan. Hän saavutti säleveistoksillaan myös kansainvälistä julkisuutta.

Professori Juhani Pallasmaa valottaa tässä kirjassa kuvanveistäjän elämänvaiheita ja taiteen kehitystä. Tekstiin tuo inhimillistä ulottuvuutta kirjan tekijän ja Utriaisen läheinen ystävyys. Otteet päiväkirjamaisista muistiinpanoista ja luonnoskirjojen sivut avaavat näkymän kiistellyn taiteilijan yksityiselämään. Utriainen oli ristiriitainen ja epäsovinnainen taiteilijaluonne, joka koki vastoinkäymisten kuuluvan oleellisesti taiteilijan kohtaloon, välttämättöminä kauneuden saavuttamiseksi.

Utriaisen tuotanto esitellään kirjassa kattavasti muotokuvista suuriin julkisiin monumentteihin. Myös taiteilijan vähemmän tunnettu maalaustuotanto pääsee esille kirjan sivuilla.