Alkuteos: Pienen hauen pyydystys. Elina Ylijaakko palaa kotiseudulleen Itä-Lappiin saattamaan loppuun sen, mikä on pantu alulle vuosia sitten. Hän joutuu hyväksymään erakkomaisen äitinsä perinnön ja selvittämään suhdettaan lahjakkaaseen käsitetaiteilijaan. Lopulta hänelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kohdata niin ensirakkautensa kuin lampea vartioiva hirmuinen näkki.
Ylikonstaapeli Janatuinen on tullut pidättämään Elina Ylijaakon murhasta epäiltynä. Ennen epäillyn löytymistä hänen täytyy suoriutua onkireissusta peijoonin kanssa ja väkiyöstä - kuolleiden karnevaalista, josta kovaverisinkin noita ymmärtää pysyä erossa.
Jängillä vaeltaa tieteelle tuntemattomia olioita kuin ammoin käynnistettyjä koneita, joita kukaan ei osaa sammuttaa. Keittiöön murtautuu peikko, joka syö eilen tehdyn nakkikeiton. Vuosisatoja vanha riivaaja löytää uuden kodin kunnanjohtajasta. Ja lammessa keskellä suota asuu hauki, josta riippuu kaikki.
Pienen hauen pyydystys on kielellisesti virtuoosimainen romaani, yhtä aikaa rakkausdraama ja myyttinen fantasia, kansankomedia ja ympäristötuhoa edistävän elämäntapamme säälimätön kritiikki.
Elina Ylijaakko sõidab igal suvel oma kodukohta Ida-Lapimaal, et mudasest tiigist haugi püüda. Ta peab kala kätte saama kolme päevaga, sest muidu juhtub midagi hirmsat. Seekord tabab teda aga ebaõnn ‒ tiigist ilmub näkk, kes otsustab võtta haugi ja kogu veekogu oma kaitse alla. Nagu sellest veel vähe oleks, jälitab naist politseinik Janatuinen, kes kahtlustab teda mõrvas.
Elina kui kohaliku jaoks ei ole Lapimaale naasnud müütilised olendid midagi imestamisväärset, kuid Janatuinen satub ikka ja jälle kummalistesse olukordadesse. Ka temal tuleb kalapüügiretk ette võtta ja sel teekonnal kohtub ta vanakurja, trolli ja paljude teiste värvikate tegelastega.
„Väikese haugi püük“ on keeleliselt virtuoosne romaan, ühtaegu armudraama ja müütiline fantaasia, rahvakomöödia ja meie keskkonna hävimisele kaasa aitava eluviisi halastamatu kriitika. Juhani Karila huumorit võib võrrelda meie Andrus Kivirähki omaga.
Juhani Karila (s 1985) on pärit Ida-Lapimaalt Kairala külast. Pärast Tampere ülikooli lõpetamist töötas ta ajakirjanikuna. Karila tuli kirjandusse jutukogudega „Gorilla“ (2013) ja „Omenakrokotiilin kuolema“ (2016). 2019. aastal ilmunud „Väikese haugi püük“ on tema esimene romaan, see võitis samal aastal Kalevi Jäntti auhinna ja 2020. aastal Jarkko Laine auhinna