Kertomuksia Lapista osa 2. kertoo elämästä ja ihmisistä Enontekiöllä ja sen lähi-ympäristössä viime vuosisatojen aikana. Kirja kertoo virkamiesten ja "lantalaisten" koventuneista otteista alkuperäiskansaa, saamelaisia, kohtaan. Lantalaisten siirtyminen porotokkien omistajiksi oli vuosikymmeniä kestäneen suunnittelun ja juonittelun tulos, missä vallesmannit näyttelivät suurta roolia. Maanviljelyn epäonnistuminen ja toistuvat kadot ja nälänhätä olivat omalta osaltaan vaikuttamassa lantalaisten haluun siirtyä poronomistajiksi. Elämän kovuus ja raadollisuus tulee esiin kertomuksissa. Kirja kertoo myös porosta, tuosta eläimestä jota ilman elämä karussa Lapissa ei olisi tuolloin ollut mahdollista. Kirjassa on kuvaus käynnistä Ounastunturilla 1896, elävä kuvas sen luonnosta ja ennenkaikkia alueen sen hetkisistä asukkaista juuri ennen veristä häätöä. Sekä sota-ajasta joka tuhosi lähes koko Lapin ja uuden tekniikan, lumikiitäjien tulosta. Runsas kuvitus elävöittää kerrontaa.