Kartanonkylän kartanon historia tunnetaan jo vuodesta 1562. Siihen aikaan Ypäjällä sijaitseva kartanotila kuului muodostettuun Jokioisten kartanoon. Monien omistajien kautta kartano päätyi Suomen valtion haltuun vuonna 1918. Valtioneuvoston vuonna 1928 asettama siittolakomitea antoi loppulausuntonsa 1929, ja se sinetöi Ypäjän Kartanonkylän kartanon maamme valtiollisten hevoslaitosten sijoituspaikaksi.

Tähän päivään mennessä kartanotilalla toimivat organisaatiot ovat kasvaneet hevosalan kansainvälisen opetuksen ja tutkimuksen, valmennuksen ja kilpailutoiminnan huippuosaamisen keskukseksi. Suomen täyttäessä 100 vuotta Siittolanmäki esittelee tällä kirjalla arkipäiväänsä tunnuksenaan: Osaaminen - Ammattitaito - Vuosikymmenien perintö.

Teos kertoo Suomen ainoan valtionsiittolan, Ypäjän Siittolanmäen, tarinan. Siittolanmäen hevoshistoria alkoi vuonna 1937, kun ratsuväkiprikaatin Ratsukoulu muutti sinne. Muutamaa vuotta myöhemmin paikasta tuli Valtion Hevossiittola. Nykyään Ypäjän Siittolanmäen 80-vuotista hevosperinnettä jatkaa Ypäjän Hevosopisto.

Siittolanmäkeen nivoutuu iso pala suomalaista hevostalouden historiaa. Mukana on kuvastoa niin lämminveristen ravihevosten mukaan saamisesta osaksi raviurheilua kuin ratsastuksen ja hevosalan ammattitaidon kasvatustyöstä Suomessa. Presidenttien hevosia unohtamatta.

”Kirjan kuvitus on pääasiassa ennenjulkaisematonta materiaalia”, kirjan toimittaja, Hevosurheilumuseon museomestari Juha Erola sanoo. ”Ratsuväkiprikaatin ja siittolatoiminnan alkuvuosiltakin löysimme paljon kuvia, joita ei ole julkisesti aikaisemmin nähty. Tämän päivän kuvia Siittolanmäen alueelta on niinikään kuvattu varta vasten tätä teosta ajatellen. Timo Yli-Hollo on kuvannut esimerkiksi tämän kauniin miljöön yksityiskohtia.”

Suomen Hevosurheilumuseon julkaisema Ypäjä : kruunun ratsuja ja valtion työjuhtia -kuvateoksen suurikokoiset kuvat imaisevat lukijan suomalaisen hevosalan monipolviseen historiaan.